Kristiina Koivunen on Kurdistan-tutkija, vapaa toimittaja ja yliopisto-opettaja, joka on viettänyt aikaa viimeaikoina muun muassa Irakissa. Tästä näkökulmasta hän tarkastelee Turkin nykytilannetta. Hänen kokemuksensa mukaan Turkki toimii erilailla Irakiin ja Syyriaan päin kuin Eurooppaan.
”Kurdistanin autonomiselta alueelta Pohjois-Irakista katsottuna muut Turkkiin liittyvät asiat ovat tärkeämpiä kuin mahdollinen EU-jäsenyys”, Koivunen kirjoittaa.
Koivusen tuore teos, Suuruudenhullu Turkki, on radikaali tietokirja Turkin, Lähi-idän ja islamin historiasta ja nykytilanteesta. Koivusen mukaan historia on pakko tuntea, jotta nykytilannetta voi ymmärtää.
Turkki on Isiksen ja jihadistien taustatukija.
Kirja nostaa esiin Turkin rauhaa uhkaavia jännitteitä, kuten poliittisen valtataistelun ja kurdikysymyksen.
Teoksessa esitetään, että Turkki on lähempänä konfliktin puhkeamista kuin moni uskookaan. Naapurivaltioissa Syyriassa ja Irakissa on taisteltu jo vuosia, ja maiden ongelmat ovat samankaltaisia. Niistä on tulossa romahtaneita valtioita, ja Koivunen kysyykin, voiko Turkki ajautua vastaavaan kaaokseen?
Lähi-idän kansat pirstottiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen keinotekoisesti luoduille alueille. Tiukan keskusjohtoisten valtioiden hallinnon alle alistetut etniset ryhmät eivät kykene enää asumaan sovussa. Koivunen ei usko, että tilanne Lähi-idässä rauhoittuu, ennen kuin rajat vedetään uusiksi tai demokratiassa tapahtuu kehitystä.
Turkki haikailee vanhaan suurvalta-asemaansa
Historian valossa Turkki kokee yhä olevansa suurvalta ja ottomaani-imperiumin perillinen. Se on valtio, joka on noussut romahtaneen suurvallan raunioista ja sillä on vaikeuksia hyväksyä itsensä tavalliseksi maaksi. Koivunen pitää todennäköisenä, että kun Isis ja Nusran rintama häädetään Lähi-idästä, alueille muodostuu valtatyhjiö, jonka moni taho tahtoo täyttää, Turkki mukaan lukien.
Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdoğania Koivunen pitää suuruudenhulluna valtionjohtajana, jonka haaveena on tulla imperiumin pystyttäväksi, uudeksi sulttaani Suleiman Suureksi. Kirja keskittyy myös puitteisiin, joissa islamistinen AKP-puolueen ja presidentti Erdoğanin politiikka on kehittynyt. AKP:n politiikka on alkanut erkaantua sen ”henkisen isän”, Fethullah Gülenin alkuperäisestä maltillisen islamismin ideologiasta.
Nationalistinen Erdoğan tahtoo palata islamistiseen malliin ja jyrätä vastustajansa, Kemal Atatürkin sekulaarisen ideologian kannattajat. AKP:n vahvuus on yksimielisyys maan asioista, kun taas vastustajat eivät ole saaneet kasattua yhtenäisiä joukkoja. AKP täyttää kemalismin epäonnistumisen synnyttämää tyhjiötä antamalla turkkilaisten toteuttaa uskonnollisia tarpeitaan ja vahvistamalla heidän identiteettiään uusottomanismilla.
AKP:n ideologiaa Koivunen ei sinänsä pidä kemalismin vastaisena, vaan sen keskeiseen teesiin ”yksi maa, kansa, kieli ja kulttuuri” on tehty lisäys ”sekä yksi uskonto”.
Turkki ei halua sotia Isistä vastaan
Turkissa armeijalla ja sen kenraaleilla on paljon valtaa. Se on vahva ulkoisia vihollisia vastaan, mutta on myös käytetty maan sisäisten ongelmien tukahduttamiseen.
Kurdeja vastaan käydyn sodan aselepo voi murtua koska tahansa. Tasavallan perustamisesta lähtien Kurdistanissa on käyty kamppailua valtion turkkilaistamispolitiikkaa vastaan. On mahdollista, että Turkki pyrkii laajenemaan aluevaltausten kautta hankkimalla sunnikurdien alueet takaisin itselleen.
Syyrian kurdit ottivat lähes koko Turkin vastaisella rajalla sijaitsevan asuinalueensa hallintaansa vuonna 2012. Bashar al-Assad antoi kurdien muodostaa suojavyöhykkeen maiden rajalle Turkin sekaantumisen estämiseksi. Turkin halu estää uusien autonomisten alueiden syntymisen rajoillensa on ajanut sen yhteistyöhön jihadistien kanssa. Koivusen mukaan Turkki on Isiksen ja jihadistien taustatukija ja nimittää valtiota Välimeren Pakistaniksi.
”Lähi-idässä on nyt useita rintamalinjoja – islamistit vastaan lännen kanssa yhteistyötä tekevät, shiiat vastaan sunnit, radikaalit vastaan maltilliset – jotka kietoutuvat monin tavoin toisiinsa,” Koivunen kirjoittaa teoksessaan.
Koivunen sanoo, että kukaan ei osaa arvioida varmaksi, mitä seuraavaksi tapahtuu. Turkin ongelmat lisääntyvät kaikkialla: kotimaassa, Lähi-idässä ja koko kansainvälisessä yhteisössä.
Kristiina Koivunen: Suuruudenhullu Turkki. Into 2014. 208 sivua.
uutiskirje 
