Israelin ennenaikaiset vaalit ovat seurausta pääministeri Benjamin Netanjahun joulukuisesta aloitteesta hajottaa parlamentti sisäisten ristiriitojen vuoksi.
Käynnissä on parhaillaan kiivas kamppailu suurimman puolueen paikasta. Knessetin teettämän mielipidekyselyn mukaan keskusta-vasemmiston siionistinen liitto johtaa pääministerin oikeistopuolue Likudia tasan viikko ennen vaaleja. Siionistit saisivat 24, Likud 21 ja arabipuolueiden liitto 13 edustajaa 120-paikkaisesta Knessetistä.
Epäilijät uskovat, ettei Likud-puolueella ole todellista haastajaa.
Arabipuoluetta yhdistää vaatimus Israelin vetäytymisestä vuoden 1967 rajoille.
Kannatuksesta huolimatta pääministeri Netanjahu on saanut kritiikkiä muun muassa Iran-vastaisella puheellaan Washingtonissa, ja Tel Aviviin kokoontui kymmeniä tuhansia mielenosoittajia vastustamaan istuvaa pääministeriä maaliskuun alussa.
Likudissa katse on vaalipäivässä.
– Keskitymme oikeiston vahvistamiseen, emme mieti mielipidemittauksia. Vaaliteemamme ovat turvallisuus- ja talouskysymykset, toteaa Likud-puolueen vaalipäällikkö Jeremy Wimpfheimer.
Arabipuolueet
liittyivät yhteen
Knessetiin pääsyyn vaaditaan puolueilta vähintään 3,25 prosentin kannatusta. Viime vuonna tehty päätös hankaloittaa pienpuolueiden asemaa.
– Pienet puolueet eivät pärjää ilman liittoutumista, mikä on ongelmallista demokratian kannalta. Osa äänestäjistä pitää liittoutumista hyvänä, osa taas ei tue kaikkien puolueiden tavoitteita, toteaa Rania Laham Israelissa palestiinalaisarabien oikeuksia ajavasta Mossawa-keskuksesta.
Arabipuolueiden liitto koostuu vasemmiston Hadash-, Balad-, Ra´am- ja Ta´al-puolueista, joista vanhin on kommunistisen puolueen perustalle perustettu Hadash. Se on Israelin ainoa puolue, joka koostuu arabeista ja juutalaisista.
Arabipuolueita yhdistää vaatimus Israelin vetäytymisestä vuoden 1967 rajoille.
Mediaan tuoreeltaan vuotaneiden asiakirjojen mukaan Netanjahun viime pääministerikaudella Israel-Palestiina -konfliktiin haettiin ratkaisua kahden valtion mallista ja vuoden 1967 vihreästä linjasta.
Wimpfheimer mukaan Länsirannalta vetäytyminen nykytilanteessa ei ole ajankohtaista.
– Israelin täytyy vastata sitä kohdistuviin uhkiin niin maan sisällä, kuin sen rajoilla. Meillä on uhkia niin etelässä kuin pohjoisessa.
Arabijärjestö huolissaan vihapuheesta
Rania Laham on huolissaan vaalikaudella yleistyneestä arabeihin kohdistuvasta vihapuheesta.
– Israelin ulkoministeri Avikdor Lieberman vaati tällä viikolla yliopistokonferenssissa, että Israelille lojaalittomilta arabeilta pitää katkoa kaulat. Miten hän voi esittää tuossa asemassa jotain näin kammottavaa? Mitä edes tarkoitetaan lojaalittomilla? huokaa Laham.
Likudin Jeremy Wimpfheimer kiistää, että arabeilla olisi huonommat mahdollisuudet osallistua vaaleihin.
– Meillä on demokraattinen, parlamentaarinen vaalijärjestelmä, joihin jokaisella puolueella on tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua.
Vaaliaktiivisuus
nousuun
Israelissa asuu yli puolitoistamiljoonaa palestiinalaisarabia, mikä on noin 20 prosenttia Israelin väkiluvusta. Suurin osa heistä on asunut samoilla seuduilla Israelin perustamisesta vuodesta 1948 lähtien.
Arabipuolueiden haasteena on saada äänestäjät uurnille.
Rania Lahamin mukaan maan arabivähemmistön äänestyslukemat ovat olleet alhaisia viimeiset viisitoista vuotta, mutta nyt hän näkee merkkejä kasvusta.
Vuoden 2013 parlamenttivaalien äänestysprosentti Israelissa oli 67,6 prosenttia. Arabien osallistuminen jäi noin 50 prosenttiin.
– Olen huolissani henkilöistä, joita vaalit ei kiinnosta. He kokevat, etteivät parlamentissa tehdyt päätökset kosketa heitä, sanoo Laham.
Lahamin mukaan 19 prosenttia jättää äänestämättä ideologisista syistä ja 27 prosenttia boikotoi tai ei löydä syitä äänestämiseen.
– Kampanjoimme äänestämisen puolesta järjestämällä koulutuksia ja levittämällä tietoa arabivähemmistön oikeuksista.
Vaaliboikotti
vastalauseena
Kaikkia arabipuolueiden liittouman menestys Knesset-vaaleissa ei vakuuta.
– En äänestä vaaleissa. Äitini ei äänestä, mutta isäni äänestää, luettelee Fayrouz Sharqawi, 33.
Fayrouz Sharqawi on kotoisin kolmentuhannen asukkaan palestiinalaiskylä Musmusista, joka sijaitsee Nasaretin suunnalla Israelissa. Nykyisin Sharqawi asuu Jerusalemissa, jossa hän työskentelee kansalaisjärjestössä.
Yliopistosta konfliktin tutkimuksesta valmistuneen Sharqawin mukaan koulutuksella tai asuinpaikalla ei ole yhteyttä vaaliboikottiin.
– Olemme kaikki erilaisia. Mutta olit palestiinalainen arabi Israelissa tai Länsirannalla, meitä yhdistää miehityspolitiikka.
Sharqawille äänestämättä jättäminen on osa isoa asiayhteyttä.
– Osallistumalla Israelin määrittelemään parlamenttiin, kadotamme oman äänemme ja muutumme osaksi syrjivää hallintojärjestelmää. Muutoksen täytyy lähteä meistä palestiinalaisista itsestämme, mutta syrjivän nykypolitiikan on loputtava, kiteyttää Shargawi.