Arvokas luontotyyppi
Kosteikko on yleisnimitys luontotyypeille, jotka sijoittuvat kovan maan ja avoveden välille. Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät ja vettyneet matalat maa-alueet, matalat järvet ja merialueet, suot, tulvametsät ja virtaavat vedet.
Kosteikot tarjoavat kasvualustan monille eläin- ja kasvilajeille, ja ne voivat toimia puskurina estäen voimakkaat ja äkilliset tulvat.
Kosteikot kuuluvat maapallon arvokkaimpiin ja uhanalaisimpiin luontotyyppeihin. Suot, umpeen kasvavat järvet, tulvaherkät alueet, matalat merenlahdet, veden peittämät ranta-alueet ja mangroverannat ovat kaikki uhanalaisia luontotyyppejä. (Wikipedia)
Yli 131 miljoonan hehtaarin laajuiset kosteikot peittävät reilu neljä prosenttia Afrikan pinta-alasta, mutta ne kuuluvat maanosan runsaslajisimpiin ekosysteemeihin. Niihin kohdistuu kuitenkin valtavia paineita, ja satoja tuhansia hehtaareja on jo kuivattu.
Kosteikkoja valtaavat kaupallinen ja paikallinen maatalous, matkailu ja asuntorakentaminen sekä huonosti suunnitellut kehityshankkeet. Myös uusia öljy- ja hiililöytöjä hyödynnetään usein ekologisesti aroilla alueilla.
Esimerkiksi Nigeriassa, Guinea-Bissaussa ja Mosambikissa monet kaivannais- ja infrahankkeet sijoittuvat kosteikko- ja vuorovesialueille.
Lamun satama Pohjois-Keniassa uhkaa vallata Intian valtameren rannikon tärkeimmän mangrovealueen, jonne kalat tulevat lisääntymään.
Perintökohteetkin vaarassa
Etelä-Afrikan KwaZulu-Natalissa on löydetty mineraalipitoista hiekkaa dyynimetsästä ja Itä-Kapissa maakaasua kuivalta ja ekologisesti ainutlaatuiselta Karoon alueelta.
Öljyä löytyy myös Kongon altaan trooppisesta sademetsästä ja Virungan kansallispuistosta, joka kuuluu YK:n maailmanperintökohteisiin ja kosteikkoja suojelevan Ramsar-sopimuksen piiriin.
Perintökohde on myös Botswanan Okavangojoen suisto, joka on antanut suojan ja juomaveden monille uhanalaisille eläimille. Aluetta syövät nyt kuivuva ilmasto, lisääntyvä laiduntaminen ja matkailu.
– Suisto on todellinen keidas keskellä rutikuivaa Kalaharia. Okavangojoen varrella on yhteisöjä, jotka elävät samaan tapaan kuin 400 vuotta sitten. Voimme oppia heiltä paljon luonnonsuojelusta, kertoo National Geographicin tutkimusmatkailija Steve Boyes.
Okavangon lajikirjo
Boyes löysi Okavangon suistosta 530 lintulajia, tuhansia kasveja, 160 nisäkästä, 155 matelijaa ja joukoittain sammakoita ja hyönteislajeja.
– Minne katsotkin, näet elämää. Lepakoita laskimme 17 lajia kolmessa päivässä. Rukoilijasirkkoja havaitsimme 90 erilaista, hän kertoo.
Muutokset veden virtauksissa, pensaspalot ja karjan laiduntaminen ovat kuitenkin muokanneet suistoa rajusti, paljastaa Botswanan viranomaisten ja BirdLife-järjestön selvitys. Esimerkiksi ruskokurkkuhaikaran pesimäpaikat ovat katoamassa, ja sen kanta on kutistunut noin 4 000 yksilöön.
Okavangon suiston ja sen lajiston pelastamiseksi on aloitettu kampanja, jonka osana Botswana lopetti maaliskuussa safarilupien myöntämisen uusille yrittäjille alueella.
Asukkaat voittivat Nigeriassa
Nigeriassa suuret öljyvuodot ovat aiheuttaneet ympäristökatastrofeja Nigerjoen suiston kosteikoissa ja viljelymailla.
Hollantilainen oikeusistuin tuomitsi vuonna 2013 Shellin nigerialaisen tytäryhtiön syylliseksi viljelymaiden saastuttamiseen Akwa Ibomin osavaltiossa. Se oli voitto Maan ystävät -järjestön tukemille asukkaille, jotka ovat kamppailleet öljy-yhtiön kanssa 40 vuotta.
Nigerin suisto kattaa 7 000 neliökilometriä ja on Afrikan laajin. Kolmannes alueesta on kosteikkoja, joihin kuuluu maailman suurin mangrovemetsä.
– Kosteikkoja tuhoutuu vääjäämättä miltei kaikissa Afrikan maissa, sanoo John Owino, joka hoitaa vesi- ja kosteikkoasioita Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton toimistossa Kenian Nairobissa.
Hän listaa tuhoon useita syitä: väestönkasvu ja tietämättömyys kosteikkojen roolista ekosysteemeissä sekä niitä suojelevien lakien ja laitosten puuttuminen. Jos lakeja onkin, toimeenpano ontuu.
Owino perää poliittista tahtoa Afrikan kosteikkojen suojelemiseksi ja asukkaiden ottamista mukaan käytännön työhön.
Arvokas luontotyyppi
Kosteikko on yleisnimitys luontotyypeille, jotka sijoittuvat kovan maan ja avoveden välille. Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät ja vettyneet matalat maa-alueet, matalat järvet ja merialueet, suot, tulvametsät ja virtaavat vedet.
Kosteikot tarjoavat kasvualustan monille eläin- ja kasvilajeille, ja ne voivat toimia puskurina estäen voimakkaat ja äkilliset tulvat.
Kosteikot kuuluvat maapallon arvokkaimpiin ja uhanalaisimpiin luontotyyppeihin. Suot, umpeen kasvavat järvet, tulvaherkät alueet, matalat merenlahdet, veden peittämät ranta-alueet ja mangroverannat ovat kaikki uhanalaisia luontotyyppejä. (Wikipedia)
uutiskirje 
