Raskaana olevan naisen päässä pyörii paljon kysymyksiä, varsinkin, jos lapsi on ensimmäinen. Onko kaikki kunnossa, onko raskaudenkulku normaali, milloin kertoa raskaudesta tutuille, muuttuuko elämäni nyt täysin, kuinka yhdistän työn, opiskelun ja perheen?
Nämä ajatukset yhdistävät odottavia äitejä ikään, kansalaisuuteen tai sosiaaliluokkaan katsomatta.
Suomessa asuu kuitenkin joukko naisia, joiden täytyy miettiä myös sellaisia asioita, joita tulevien äitien täällä normaalisti ei tarvitse. Miten paljon maksaa synnyttää Suomessa ja miten laskuista on mahdollista selvitä? Voiko palata kotimaahan synnyttämään? Kieltäisikö lääkäri matkustamisen, jos lääkäriin pääsisi?
Suomen järjestelmä nykyisellään asettaa monet naiset mahdottomaan tilanteeseen.
Paperittomien odottavien äitien ja lasten jääminen julkisten terveyspalveluiden ulkopuolelle on ihmisoikeusongelma, joka nousi keskusteluun SDP:n kansanedustajan Kari Rajamäen estettyä paperittomien terveydenhuoltoa koskevan lain käsittely eduskunnassa.
Suomessa ilman oleskelulupaa olevat ihmiset eivät saa jatkossakaan kiireetöntä julkista terveydenhuoltoa. Rajamäen torppaama laki olisi määrännyt kunnat järjestämään kiireettömiä terveyspalveluita, jollaisiksi raskauden ja synnytyksen hoitokin katsotaan, paperittomille henkilöille.
Ongelma on laajempi. Julkisen terveydenhuollon ulkopuolelle jää puhtaasti paperittomien lisäksi suuri joukko naisia, joilla ei ole oikeutta terveydenhuoltoon Suomessa, vaikka he ovat raskaana.
Tällaisessa asemassa ovat usein esimerkiksi EU:n ulkopuolelta tulevat opiskelijat, jotka ovat Suomessa opiskeluun liittyvällä oleskeluluvalla. Opiskelijoilla on aina tänne tullessaan vakuutus, mutta niiden kattavuudessa on suuria eroja. Ja koska raskaus ei ole sairaus, sitä ei yleensä korvata.
Raskauden ja synnytyksen hoidosta saattaa tulla useiden tuhansien eurojen lasku. Ja tämä vain, jos kaikki sujuu normaalisti, erikoissairaanhoito maksaa paljon enemmän. Iloinen uutinen on siis monelle opiskelijalle taloudellinen mahdottomuus. Paluulippu kotimaahan voi tulla melkein yhtä kalliiksi, eikä aina saa edes lentää.
Uudistuksen vesittyminen järkytti
Suomen järjestelmä nykyisellään asettaa monet naiset mahdottomaan tilanteeseen. Muun muassa Lääkäriliitto on pitänyt hallituksen esityksen mukaista uudistusta välttämättömänä. Liiton kannanoton mukaan tämänhetkinen tilanne on vastoin Suomen hyväksymiä ihmisoikeussopimuksia ja lääkärin etiikkaa.
Välttämättömänä pidetyn uudistuksen kaatuminen järkyttää paperittomien sekä muiden terveydenhuollon ulkopuolelle jäävien kanssa työskenteleviä.
Yksi heistä on joensuulainen Anne Korppinen, joka toimii Suomen Pakolaisavun aluekoordinaattorina.
– Minusta on ihan järkyttävää, että kansanedustajille ei annettu edes mahdollisuutta tehdä asiasta päätöstä, ja nämä ihmiset, joita laki koskettaa, joutuvat edelleen elämään turvatonta arkeaan, hän sanoo.
– Muutenkin paperittomuus saattaa ihmisiä epäinhimilliseen tilanteeseen ja nämä hauraassa elämäntilanteessa olevat ihmiset joutuvat vielä heikompaan asemaan, kun virallista tietä ei saa apua. Paperittomia ei ole paljon eikä heidän auttamisensa tulisi kovin kalliiksi yhteiskunnalle. Mutta yksilöitä on paljon, eikä kukaan heistä halua olla tuollaisessa tilanteessa, vaan he ovat joutuneet valitsemaan huonoista vaihtoehdoista kaikkein vähiten huonon.
Vertaisryhmätoimintaa Joensuussa
Korppinen työskentelee Pakolaisavun Kasvokkain –toiminnassa, jonka ajatus on se, että maahanmuuttajat ovat itse parhaita kotoutumisen asiantuntijoita, ja heidän tietojaan ja taitojaan on tärkeää käyttää kotoutumisen edistämisessä.
Käytännössä Korppinen kouluttaa yhteistyötahoja ja maahan muuttaneita vertaisryhmätoimintaan Joensuussa. Tätä kautta syntyi myös idea vertaistukiryhmästä raskaana oleville naisille, joilla ei ollut pääsyä julkiseen terveydenhuoltoon Suomessa.
– Idea ryhmään lähti, kun yhteistyökumppanini, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen maahanmuuttajien neuvontapisteeseen tuli henkilöitä, joilla ei ollut oikeutta terveydenhuoltoon, vaikka he olivat raskaana, Korppinen kertoo.
– Mietimme pitkään, miten voisimme tukea, ja toin esiin vertaistukiryhmätoiminnan. Ryhmän teemana oli raskaus ja kielenä englanti. Näin ajattelimme, että mukaan tulisi laajemmin ihmisiä. Sain ohjaajapariksi Tansaniasta kotoisin olevan naisen, joka tuntee paljon kansainvälisiä opiskelijoita, ja on itse äiti.
Ryhmä toimi vuoden 2013 ajan. Mukana oli naisia Afrikan maista ja Euroopasta, enimmäkseen opiskelijoita. Ryhmästä tiedotettiin laajasti, mutta puhtaasti paperittomia oli vaikea saada mukaan.
– Joko heitä ei Joensuussa ollut, tai kynnys ryhmään tulemiseen oli liian suuri.
Vain huonoja vaihtoehtoja
– Minusta tuntuu pahalta, että tilanteessa, joka on ihmiselle muutenkin uusi, hänelle tuotetaan paljon ylimääräistä surua ja murhetta. Raskaus ei ole sairaus, mutta sen seuranta lisää sekä äidin että lapsen hyvinvointia, Korppinen sanoo.
– Me ryhmän ohjaajat olemme itse äitejä ja olemme kokeneet synnytyksen ja äitiyden. Siinä mielessä kyseessä oli puhtaasti vertaistukiryhmä.
Korppinen kertoo, että myös äitiysneuvolan terveydenhoitaja vieraili ryhmässä, jolloin naiset saivat kysyä häneltä kysymyksiä.
– Puhuimme ihan tavallisista asioista, jotka synnytyksessä mietityttivät. Olen itse raskaana ollessani ollut mukana sekä terveydenhuollon äitiysvalmennuksessa että erään järjestön äitien vertaistukiryhmässä. Kysymykset tässä englanninkielisessä ryhmässä olivat hyvin samantyyppisiä kuin kenen tahansa äidin.
Erojakin silti oli.
– Toki varsinkin ryhmän alussa mietimme sellaisia asioita, joita kaikkien äitien ei tarvitse miettiä, kuten synnytyksen hintaa. Osalle oli neuvottu, että kannattaa mennä kotimaahan synnyttämään. Mietimme tätä myös. Missä vaiheessa raskautta se olisi mahdollista ja miten opintojen kävisi? Itselle jäi se tunne, että nämä naiset joutuivat valitsemaan huonoista vaihtoehdoista vähiten huonoja.
Korppinen kertoo ryhmän jäsenten pitävän yhä yhtä muun muassa yhteisen Facebook -ryhmän kautta.
Oppia muista kulttuureista
Nykyään Joensuussa toimii terveydenhuollon ulkopuolelle jäävien tukena vuonna 2014 perustettu Global Clinic, joka pyörii vapaaehtoisvoimin. Vuonna 2014 siellä hoidettiin 7 henkilöä, eli määrä on vielä pieni.
– Joensuussa ei ole ollut tarvetta päivystystyyppiselle toiminnalle, vaan Global Clinic toimii puhelinnumeron takana. Sen kautta saa yhteyden henkilöön, joka toimii yhdyshenkilönä asiakkaan ja vapaaehtoisen ammattilaisen välillä, Korppinen kertoo.
Joensuussa on noin 50 paperitonta ulkomaalaista, jolla ei ole oikeutta terveydenhoitoon. Tämän lisäksi joka vuosi opiskelijoita jää terveydenhuollon ulkopuolelle raskauden aikana. Korppisella on lämpimät muistot äitien vertaistukiryhmästä.
– Jotenkin eniten mieleen jäi äitiyden yhdistävät tekijät. Se, miten hauras jokainen on tulevan edessä. Tässä mielessä olemme hyvin samanlaisia, hän sanoo.
– Se, mikä meidät erottaa, on ympärillä oleva tuki. Oli ihana kuulla tarinoita siitä, miten eri kulttuureissa odottavia äitejä autetaan. Meillä on terveydenhuolto ja lapsikuolleisuus yksi maailman alhaisimmista. Kuitenkin sain kuulla tarinoita yhteisöistä, joissa nämä asiat eivät ole hyvin, mutta synnytyksen jälkeistä masennusta ei tunneta. Äidit eivät jää yksin kotiin, vaan ympärillä on lauma naisia, toisia äitejä, jotka auttavat alkuun uuden vauvan kanssa.