Maailman sotilasmenot olivat viime vuonna 1 776 miljardia Yhdysvaltain dollaria, käy ilmi Tukholman rauhantutkimusinstituutti SIPRI:n julkaisemasta tilastosta. EU-maat käyttivät sotilasmenoihin 255 miljardia dollaria. Varustelumenot ovat edelleen suuret, mutta jatkoivat kuitenkin hienoista laskua kolmatta vuotta perättäin.
Kansainvälisenä sotilasmenojen vastaisena toimintapäivänä maanantaina 13.4. ympäri maailmaa muistutettiin inhimilliseen hyvinvointiin panostamisesta. Eurooppalaiset rauhanjärjestöt vaativat EU:ta edistämään rauhaa investoimalla asevarustelun sijaan muun muassa väkivallan ehkäisyyn ja aseistariisuntaan.
Samalla kun sotilasmenoissa ollaan säästetty vain vähän, on globaali talouden taantuma saanut eri maiden hallitukset säästämään inhimillisestä hyvinvoinnista: ilmastonmuutoksen torjumiseen, terveydenhuoltoon sekä koulutukseen ohjattuja varoja on leikattu. Pieni osakin sotilasmenoihin käytettävästä rahasta auttaisi merkittävästi maailmanlaajuisten turvallisuusuhkien, kuten sosiaalisen eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen torjumisessa.
Moni Nato-maa vähensi
Asevarustelun kärkipaikkaa pitävän Yhdysvaltojen sotilasmenot pienenivät viime vuonna, kuten usean Euroopan maankin. Vaikka sotilasliitto NATO kehottaa jäsenmaitaan käyttämään 2 prosenttia bruttokansantuotteestaan asevarusteluun, ovat niin Ranska, Iso-Britannia, Saksa, Italia kuin Espanjakin päinvastoin budjetoineet lisäsäästöjä sotilasmenoihinsa.
Samanaikaisesti kun Yhdysvallat ja Länsi-Eurooppa on vähentänyt sotilaallisen varustautumisen menoja, on Itä-Eurooppa, Aasia sekä Lähi-itä lisännyt niitä. Etenkin Kiinan, Venäjän ja Saudi-Arabian sotilasmenojen kasvu oli viime vuonna huomattava. Globaalisti katsottuna sotilasmenot ovat kuitenkin pysyneet viime vuosina melko tasaisina. Itä-Euroopassa ja Pohjoismaissa Ukrainan kriisi on kuitenkin tuonut painetta kasvattaa menoja.
SIPRI:n sotilaallisten menojen seurantaprojektin johtaja Sam Perlo-Freeman, on todennut, että kasvu sotilasmenoissa esimerkiksi Lähi-idässä ja Afrikassa on osittain seurasta turvallisuustilanteen huonontumisesta, mutta osittain myös seurausta korruptiosta, autoritäärisistä hallinnoista ja oman edun tavoittelusta.
Kansainvälistä sotilasmenojen vastaista toimintapäivää (Global Day of Action on Military Spending) vietettiin viidettä kertaa. Toimintapäivän aloitteen takana on Rauhanliiton ja Sadankomitean kansainvälinen kattojärjestö International Peace Bureau IPB sekä amerikkalainen Institute for Policy Studies IPS.
lehti 