– Siirtomaaherrat veivät esi-isiltämme maat yli sata vuotta sitten, mutta nyt historia toistaa itseään ja oman maan isokenkäiset ovat samalla asialla, tiivistää demokratiaa Zimbabween ajavan nuorisojärjestön johtaja Claris Madhuku.
Zimbabwen Chipingeen vuonna 2008 perustettu Chisumbanjen laitos tuottaa sokeriruo’osta etanolia biopolttoaineeksi.
Hanketta pyörittää valtion ja yksityisen pääoman yhteisyritys Green Fuels. Sen sokeriplantaaseille on varattu 40 000 hehtaaria maata, ja niiden tieltä häädettiin 1 794 perhettä, laskee aktivisti Owen Dliwayo.
Zimbabwessa parhaat maat menivät parintuhannen hengen eliitille.
Asukkaiden mukaan laitos on vastoin lupauksiaan työllistänyt vain harvoja, maksaa palkkaa alle kaksi euroa päivässä ja kieltää ammatillisen järjestäytymisen.
Maat menivät eliitille
Zimbabwe aloitti 15 vuotta sitten maareformin, jolla valkoisten omistamat suurtilat piti jakaa köyhien mustien viljeltäviksi. Tuloksia on kuvattu katastrofiksi.
– Maanomistusongelmaa ei ratkaistu, sillä valkoisilta takavarikoidut maat jaettiin poliittiselle eliitille talonpoikien kustannuksella, sanoo palkittu zimbabwelainen ihmisoikeuspuolustaja Terry Mutsvanga.
ZimOnline-uutispalvelu kertoi vuonna 2010, että noin 2 200 hyvässä asemassa olevaa mustaa oli saanut haltuunsa 40 prosenttia aiemmin valkoisille kuuluneista 14 miljoonasta hehtaarista. Tilakoko on 250–4 000 hehtaaria, ja presidentti Robert Mugaben perheen hallussa olevat 14 tilaa kattavat vähintään 16 000 hehtaaria.
Myös luonnonvarat innoittavat usein maakaappauksia. Timanttiesiintymät Zimbabwen Chiadwassa aiheuttivat yli 800 perheen häädön vuonna 2005.
Maita viedään kaupungeissakin
Kaupunkien nopea kasvu vauhdittaa osaltaan maiden kahmintaa.
– Me emme tarvitse viranomaisten lupaa jakaessamme maata, jonka vapaussodan sankarit taistelivat meille. Maa on meidän, ja myymme sitä edullisesti puoluetovereillemme, selittää Zimbabwen hallitsevan Zanu-PF-puolueen jäsenen Andrew Nyanyadzi.
Kaikki eivät ole tyytyväisiä.
– Hararessa Zanu-PF:n militantit ovat ottaneet haltuunsa kaupungin maita, eikä poliisi uskalla puuttua asiaan, sanoo pääkaupungin asukasyhdistyksen johtaja Precious Shumba.
Hän mainitsee esimerkkinä tiheään asutun Hatcliffin alueen, jolla puoluepamppujen omistamat asunto-osuuskunnat ovat kaapanneet kaupungin maita poliittisen voimansa turvin.
Zimbabwessa, kuten muissakin Afrikan maissa, kunnallissäännöt kieltävät yksilöitä ja yhteenliittymiä myymästä maata, joka ei kuulu heille.
Taustalla usein ylikansalliset yhtiöt
Arvostelijoiden mukaan Afrikan maakaappausten taustalla häärivät usein ylikansalliset yritykset.
Euroopan unioni on mukana rikkaiden maiden New Alliance for Food Security and Nutrition -hankkeessa, joka pyrkii parantamaan Afrikan ruokaturvaa yksityisten yritysten avulla. Hanke kaavailee Afrikkaan 7,6 miljardin euron sijoituksia.
Zimbabwelainen taloustieteilijä Kingston Nyakurukwa epäilee, että hanke vie ojasta allikkoon, kun yhä useampi afrikkalainen pakotetaan ostamaan kalliita maataloustuotteita sen sijaan, että voisi kasvattaa oman ruokansa.
uutiskirje 
