Työllisyys- ja kasvusopimus (Tyka)
SAK ja muut työmarkkinoiden keskusjärjestöt allekirjoittivat lokakuussa 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksen.
Sopimuksen kesto on noin kolme vuotta. Uusi sopimus tulee voimaan, kun nykyiset työ- tai virkaehtosopimukset päättyvät. Sopimuksen piirissä on yli 90 prosenttia palkansaajista.
Neuvottelut uudesta sopimuksesta aloitetaan parin viikon kuluessa. Vuoden 2016 palkankorotuksista sovitaan 15.6. mennessä.
Tykan tavoitteena on talouden tervehdyttäminen
• Työllisyyden lisääminen
• Palkansaajien tukeminen tasapuolisesti
• Yritysten kilpailukyvyn parantaminen
• Yrityksiltä edellytetään maltillisuutta palkitsemisessa
(KU)
– Periaatteessa meillä ei ole muuta auki kuin palkkaratkaisu. Mutta tiedämme, että eri maksuihin on nousupainetta, muun muassa työttömyysvakuutusmaksuun, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoo.
– Meidän on katsottava, että palkkaratkaisulla turvataan pieni- ja keskituloisten ostovoima.
Tykan työryhmistä tulosta odotellaan vielä kahdesta. Toinen niistä pohtii arkipyhiä ja toinen mm. nollatuntisopimuksia.
Neuvottelujärjestelmän kehittäminen karahti keväällä kiville työnantajapuolen vaateiden takia, palkansaajapuolella todetaan.
Kun Lylyä kehottaa arvioimaan kaksivuotisen tykan saavutuksia, hän myöntää olevansa pettynyt.
– Tykaa tehtiin nimenomaan työllisyysvaikutusten aikaansaamiseksi, mutta niitä ei ollut näköpiirissä. Siltä osin pitää sanoa, että tulokseen ei ole päästy. Odotin ja toivoin parempaa, kun tehtiin pitkä ratkaisu tosi maltillisilla korotuksilla.
”Vaikka toukokuun loppuun”
Tarvittaessa hallituksen talouspoliittista linjaa ollaan valmiit odottaman toukokuun loppuun saakka. Työllisyys- ja kasvusopimuksen niin sanotun optiovuoden korotuksista pitää sopia ennen 15. kesäkuuta. Muutoin edessä on mitä todennäköisimmin liittokierros.
– Kun neuvotellaan pelkästä rahasta, aikaa on hyvin, vaikka hallituksen talouspoliittinen ohjelma annettaisiin vaikka loppukuusta, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo.
Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin mukaan ilman hallituksen talouspoliittista linjapaperia ja tietoa siinä mahdollisesti olevista leikkauksista palkoista ei kannata puhua.
Verolinjan pitää Fjäderin mukaan olla sellainen, että inflaatiokorotus tulee kaikkiin tuloluokkiin.
– Palkkalinja voi olla hyvin maltillinen. Pitää osoittaa solidaarisuutta 300 000 vailla työtä olevalle, joista 31 100 on akavalaista.
Tavallisesti liittokierrosten puolesta puhunut Elinkeinoelämän keskusliittokin toivoo jatkoa keskitetylle ratkaisulle. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies toteaa viime perjantaina julkaistussa videossa, että keskitetty ratkaisu sopii, kunhan ”äärimaltillinen, nollan pintaan oleva” palkkalinja jatkuu.
Palkansaajapuolella katsotaan, että palkankorotusten tulisi kattaa mahdolliset maksunkorotukset ja veronkorotukset sekä inflaatio.
– Ratkaisun pitää olla sellainen, että palkansaajan ostovoima voidaan vähintäänkin ylläpitää, Palola sanoo.
Juttua korjattu 12.5. kello 13.39
Akavalaisten liittojen jäsenistä on työttömänä kaikkiaan 31 100 henkilöä. UP-uutispalvelun uutisessa Palkkaneuvotteluihin odotetaan hallituksen veropäätöksiä mainittiin erheellisesti, että akavalaisia työttömiä olisi 5 000.
UP-uutispalvelu pahoittelee erhettä.
Työllisyys- ja kasvusopimus (Tyka)
SAK ja muut työmarkkinoiden keskusjärjestöt allekirjoittivat lokakuussa 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksen.
Sopimuksen kesto on noin kolme vuotta. Uusi sopimus tulee voimaan, kun nykyiset työ- tai virkaehtosopimukset päättyvät. Sopimuksen piirissä on yli 90 prosenttia palkansaajista.
Neuvottelut uudesta sopimuksesta aloitetaan parin viikon kuluessa. Vuoden 2016 palkankorotuksista sovitaan 15.6. mennessä.
Tykan tavoitteena on talouden tervehdyttäminen
• Työllisyyden lisääminen
• Palkansaajien tukeminen tasapuolisesti
• Yritysten kilpailukyvyn parantaminen
• Yrityksiltä edellytetään maltillisuutta palkitsemisessa
(KU)