Suomalaisnuorten lukutaito on heikentynyt viimeisen vajaan kymmenen vuoden kuluessa. Tytöt ovat poikia parempia lukijoita. Lukutaidon heikkenemisen taustalla näkyvät sosioekonomiset syyt. Suomen lukutaidon keskiarvo oli Pisa-tutkimukseen osallistuneiden maiden ja alueiden joukossa kuitenkin kuudenneksi ja OECD-maiden joukossa kolmanneksi paras.
Voimakkaimmin lukutaito on heikentynyt niiden perheiden nuorilla, joissa vanhempien ammattitausta ja koulutus on alhaisin. Korkeimmin koulutetuissa perheissä nuoret ovat menestyneet tasaisesti muita ryhmiä paremmin. Vain perusasteen suorittaneiden vanhempien lasten lukutaito on pudonnut muita enemmän.
Tytöt sinnittelevät poikia paremmin
Kulttuurisesti rikkaimpien ja vähäosaisimpien kotien poikien lukutaidon ero vastaa lähes kahta kouluvuotta.
Tyttöjen ja poikien lukutaidossa on eroja. Peruskoulun suorittaneiden vanhempien poikien lukutaidon keskiarvo on enää välttävä. Myös korkeasti koulutettujen perheiden poikien lukutaito on laskenut, mutta ei yhtä jyrkästi kuin vähiten koulutettujen.
Eniten lukutaitopisteet ovat laskeneet kulttuurisesti vähäosaisimpien perheiden pojilla. Huippuvuoteen 2003 verrattuna lasku on ollut yhden kouluvuoden verran. Kulttuurisesti rikkaimpien ja vähäosaisimpien kotien poikien lukutaidon ero vastaa lähes kahta kouluvuotta.
Tytöillä lukutaidon heikkeneminen on ollut poikia lievempää. Kuitenkin kulttuurisesti rikkaimpien kotien tytöt pärjäävät lukutaidossa vähäosaisimpien kotien tyttöjä paremmin. Ero heidän välillään vastaa puolentoista vuoden opiskelua.
Kodin kulttuurista pääomaa mitattiin oppilaiden oman ilmoituksen perusteella. Mukaan laskettiin klassinen kirjallisuus, runoteokset ja muut taideteokset. Parhaat lukijat, tytöt ja pojat, tulevat kodeista, joissa on oppilaiden ilmoituksen mukaan ollut eniten kirjoja, arviolta vähintään 201 kirjaa.
Eniten ja vähiten kirjoja omistavien perheiden tyttöjen välillä lukutaidossa on kahden kouluvuoden tasoero. Vastaavasti myös poikien lukutaidossa on valtava ero.
Poikien lukutaitoon vaikuttaa myös kielteinen suhtautuminen kouluun. Myönteisimmin kouluun suhtautuvien poikien lukutaito ei ole juuri muuttunut vuodesta 2003. Myös sinnikkyys palkitaan muita paremmalla osaamisella.
Maahanmuuttajien lukutaito hälyttävä
15-vuotiaiden maahanmuuttajaoppilaiden lukutaito näyttää laskeneen entisestään vuoden 2006 jälkeen. Ero kantaväestön nuoriin on kasvanut. Mahanmuuttajatyttöjen lukutaito oli vuonna 2006 tyydyttävä, mikä riitti vielä tuolloin jatko-opintojen ja työelämän tarpeisiin.
Tuoreen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajatyttöjen keskimääräinen lukutaito on välttävää tasoa. Se ei riitä tietoyhteiskunnan tarpeisiin. Ero muihin nuoriin on kahden ja puolen kouluvuoden verran.
Maahanmuuttajapoikien otos tutkimuksessa oli pieni. Heidän lukutaitonsa oli heikkoa tasoa, mutta otoksen pienuuden vuoksi tätä ei voi yleistää. Kokonaisuutena lukutaito heikkeni muita jyrkemmin. Taustalla on perheiden ja nuorten sekä kielivaikeuksia että sosioekonomisia syitä, kuten suomalaillakin nuorilla.
Maahanmuuttajien suomen tai ruotsin kielen parantaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tämän lisäksi nuoren pitää oppia äidinkielensä. Mitä paremmin oppilas hallitsee äidinkielensä, sitä paremmin hän yleensä oppii myös vieraan kielen.