Sipilän hallitus asettaa parlamentaarisen työryhmän arvioimaan Yleisradion tehtäviä ja rahoitusta. Isot mediatalot ovat tätä vaatineet äänekkäästi.
Taannoisessa Suomen Lehdistön seminaarissa (7.5.) yhteinen vihollinen löytyi Ylestä ja etenkin sen digitaalipalveluista. Ylen päätoimittajan Atte Jääskeläisen todistelut, että iltapäivälehdet ovat suurimmat valtakunnalliset ilmaispalvelujen vyöryttäjät, kaikuivat kuuroille korville.
Kärkkäimmin Yleä arvostelevista Sanoma Media Finland tuotti viime vuonna voittoa 23,5 miljoonaa, Alma-Media 15,7 miljoonaa ja Keskisuomalainen 14,4 miljoonaa euroa.
Hampaissa on etenkin Ylen verorahoitus, jonka nähdään syövän elintilaa. Viime vuonna Yle käytti sisältöihin 268,1 miljoonaa euroa. Tästä lähes puolet kului asiajournalismiin. Mediataloja jurppii myös Kataisen hallituksen tilausmaksujen arvonlisäverottomuuden poistaminen.
Yle-vihamielisyyttä ruokkii vaikea markkinatilanne. Levikit ja mainonnan volyymi laskevat. Ylen osuus mainoseuroista on nolla.Pohjoismaiden ulkopuolella mainosmyynti on sallittua eurooppalaisissa julkisen palvelun yhtiöissä.
Perinteisten mediatalojen ketteryys on lujilla some-maailmassa. Verkkoon on tuotettava journalistisia sisältöjä, mutta ansaintalogiikka on kiven alla. Mediatalot suuntaavat verkkosivustojensa maksumuurien rakentamiseen, jolloin kilpailevat ilmaissisällöt ovat myrkkyä.
Verkkokäyttäjät – etenkin nuoret 15 – 30-vuotiaat aikuiset – tuottavat ja jakavat sisältöjä sekä hakevat ilmaispalveluja. Mediatalot eivät voi vaatia sananvapauden kaventamista, mutta ne voivat hyökätä verovaroin tuotettavaa sisältöä vastaan. Yle-veron indeksin jäädyttäminen tältä vuodelta oli erävoitto mediataloille.
Hallituspuolueet kimpussa
Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä ilmoitti jo viime marraskuussa Mediapäivillä, että Ylen tehtäviä on arvioitava uudelleen. Samoilla linjoilla on puoluesihteeri Timo Laaninen (kesk.). Myös perussuomalaisilta ja kokoomukselta tuli tuki näille ajatuksille.
Ylen hallintoneuvoston jäsenen, kansanedustaja Silvia Modigin (vas.) mukaan ”yhteiselle linjaukselle Ylen tehtävistä on tarvetta, jotta tämä vastakkainasettelu saadaan loppumaan”. Hän painottaa Ylen julkisen palvelun roolia. Modig pitää vaarallisena, jos Ylen toimintaa arvioidaan poliittisten tuulten mukaan.
Hän toivoo Yleltä nykyistä enemmän painotuksia laadukkaaseen sisältöön ja vähemmän katsojalukuihin. Ylellä on myös sivistystehtävä, ja sen tulee ottaa huomioon ohjelmistossaan etenkin lasten, nuorten, maahanmuuttajien ja muiden erityisryhmien tarpeet.
Hän pitää selvänä, että Ylen on oltava mukana verkon kehittämisessä.
– Nettipalvelut ovat tämän päivän Yleä, ja ne tarjoavat tärkeän kanavan kaikille suomalaisille, Modig toteaa.
Kilpailijat myös hyötyvät
Mitä suuret mediatalot hyötyisivät, jos Suomessa ei olisi Ylen tyyppistä julkisen palvelun mediaa? Tai jos Yle suuntaisi verorahoin tuottamaan vain marginaalisia sisältöjä ja luopuisi esimerkiksi viihteestä ja verkkopalveluista? Maailmalta saatujen kokemusten perusteella Ylen tyyppinen julkisen palvelun yleisradio tukee monipuolista journalismia.
Progressiiviselle Yle-verolle on kaikkien kansalaisten saatava vastinetta. Kansalaisten ja Ylen rahoituksesta päättävien poliitikkojen on luotettava Yleen.
Modig muistuttaa, että Yle on tehnyt kovia saneerauksia. Hän painottaa Ylen hyödyttävän myös yksityistä mediaa. Moni tuotantoyhtiö ja freelancer jäisi työllistymättä ilman Ylen kaltaista ostajaa. Ammattitaitoisia tekijöitä katoaisi muihin töihin.
– Yle on nostanut indieostojensa määrää, jota pidän hyvänä.
uutiskirje 
