Katoavat rannat
– Olen nähnyt ison osan rannastamme katoavan sen jälkeen kun tulin tänne vuonna 2007, sanoo Stina Herberg, joka aloitti tuolloin Richmond Vale Academyn rehtorina Karibialla sijaitsevalla Saint Vincentin saarella.
– Aluksi rannalla kulki tie, mutta se katosi pahan myrskyn seurauksena. Viitisen metriä rannastamme haukattiin pois. Se oli ensimmäinen varoitus.
Jouluna 2013 myrsky vei Herbergin arvion mukaan 10–15 prosenttia koulun jalkapallokentästä.
– Tätä seuratessamme olemme tulleet entistä ilmastotietoisemmiksi ja alkaneet istuttaa puita.
Oppilaitos pyörittää nyt kymmenvuotista ilmastoprojektia, jonka tavoitteena on auttaa saarelaisia sopeutumaan muutoksiin. Tuorein hanke on sadan puun istuttaminen pahoin kärsineelle Richmondin rannalle yhdessä poliisien lainaosuuskunnan kanssa.
– Puut torjuvat eroosiota, kaunistavat maisemaa ja motivoivat ihmisiä uskomaan, että jotain on tehtävissä, Herberg sanoo. (IPS)
Karibialla sijaitsevan Saint Vincent ja Grenadiinien saarivaltion asukkaat ovat viime vuosina nähneet, miten sisämaan metsät tulevat ryminällä alas tulvavesien mukana.
Tuliperäiset saaret muodostuvat pääasiassa korkeista vuorista ja syvistä rotkoista. Saarilla on koettu vuodesta 2010 lähtien kolme mittavaa luonnonmullistusta, joista on koitunut yhteensä 200 miljoonan euron tuhot. Summa on 60 prosenttia bruttokansantuotteesta 100 000 asukkaan saarivaltiossa.
Vuoden 2011 hurrikaani Tomas tuhosi muun muassa 1 200 kotia ja lähes kaikki saarelaisten banaaniviljelmät.
Keväällä 2011 kesken kuivan kauden iskeneet rankkasateet aiheuttivat rajuja tulvia, joiden mukana rannikolle kasautui hämmästyttävä määrä tukkipuuta. Sama toistui joulukuun 2013 rankkasateiden aikaan.
Peltoja raivataan
Monien yllätykseksi iso osa puista ei ollut myrskyn juuriltaan repimiä, vaan hiljattain kaadettuja ja paikoin tukeiksi sahattuja. Ne saivat aikaan pahaa jälkeä syöksyessään tulvan mukana rannikon taajamiin.
Tukkisumat havahduttivat Saint Vincent ja Grenadiinien pääministerin Ralph Golsalvesin kyselemään, mitä metsissä oikein tapahtuu.
Sisämaan metsiä hakataan luvallisten viljelykasvien, mutta myös laittomien marihuanapeltojen tieltä, kertoo 32 vuotta alalla ollut metsäteknikko Joel Poyer. Hän vertaa viljelijöiden toimintaa syöpään, joka jäytää ihmisruumista sisältä päin.
– Jotkut toimivat oikein ja jättävät puita pystyyn sitomaan maata, mutta toiset tekevät avohakkuun perustaakseen usean hehtaarin marihuanaviljelmän, Poyer sanoo.
Myös kaskiviljely on yhä yleistä. Poyerin mukaan se köyhdyttää maaperää, mistä seuraa tarve lisätä lannoitusta.
– Kun kulut uhkaavat nousta, pellot hylätään ja jätetään alttiiksi eroosiolle ja maanvyöryille.
Sadekausi myöhästyy
Ilmastonmuutos kurittaa itäistä Karibiaa myös toistuvilla kuivuuskausilla, jollainen aiheuttaa nytkin paikoin pulaa juomavedestä. Saint Vincent ja Grenadiinien asukkaita on varoitettu, että sadekausi alkanee vasta heinäkuussa, melkein neljä viikkoa normaalia myöhemmin.
Kuivuus lisää pensaspaloja, joita syttyi 20 yksistään toukokuun kahden ensimmäisen viikon aikana.
Poyer muistuttaa, että jokien ehtyminen kuivalla kaudella johtuu myös kasvipeitteen tuhoamisesta ylävirralla.
– Paljas maa altistuu auringolle, ja haihtuminen kiihtyy.
Katoavat rannat
– Olen nähnyt ison osan rannastamme katoavan sen jälkeen kun tulin tänne vuonna 2007, sanoo Stina Herberg, joka aloitti tuolloin Richmond Vale Academyn rehtorina Karibialla sijaitsevalla Saint Vincentin saarella.
– Aluksi rannalla kulki tie, mutta se katosi pahan myrskyn seurauksena. Viitisen metriä rannastamme haukattiin pois. Se oli ensimmäinen varoitus.
Jouluna 2013 myrsky vei Herbergin arvion mukaan 10–15 prosenttia koulun jalkapallokentästä.
– Tätä seuratessamme olemme tulleet entistä ilmastotietoisemmiksi ja alkaneet istuttaa puita.
Oppilaitos pyörittää nyt kymmenvuotista ilmastoprojektia, jonka tavoitteena on auttaa saarelaisia sopeutumaan muutoksiin. Tuorein hanke on sadan puun istuttaminen pahoin kärsineelle Richmondin rannalle yhdessä poliisien lainaosuuskunnan kanssa.
– Puut torjuvat eroosiota, kaunistavat maisemaa ja motivoivat ihmisiä uskomaan, että jotain on tehtävissä, Herberg sanoo. (IPS)
uutiskirje 