KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Marihuanapellot kiihdyttävät eroosiota Karibialla

Saaret ovat alttiita eroosiolle.

Saaret ovat alttiita eroosiolle.

Arvaamattomat säät ja metsänhakkuut tuottavat ongelmia Saint Vincent ja Grenadiinien pienelle saarivaltiolle.

IPS–Kenton X. Chance
30.5.2015 16.10

Katoavat rannat

– Olen nähnyt ison osan rannastamme katoavan sen jälkeen kun tulin tänne vuonna 2007, sanoo Stina Herberg, joka aloitti tuolloin Richmond Vale Academyn rehtorina Karibialla sijaitsevalla Saint Vincentin saarella.

– Aluksi rannalla kulki tie, mutta se katosi pahan myrskyn seurauksena. Viitisen metriä rannastamme haukattiin pois. Se oli ensimmäinen varoitus.

Jouluna 2013 myrsky vei Herbergin arvion mukaan 10–15 prosenttia koulun jalkapallokentästä.

– Tätä seuratessamme olemme tulleet entistä ilmastotietoisemmiksi ja alkaneet istuttaa puita.

Oppilaitos pyörittää nyt kymmenvuotista ilmastoprojektia, jonka tavoitteena on auttaa saarelaisia sopeutumaan muutoksiin. Tuorein hanke on sadan puun istuttaminen pahoin kärsineelle Richmondin rannalle yhdessä poliisien lainaosuuskunnan kanssa.

– Puut torjuvat eroosiota, kaunistavat maisemaa ja motivoivat ihmisiä uskomaan, että jotain on tehtävissä, Herberg sanoo. (IPS)

Karibialla sijaitsevan Saint Vincent ja Grenadiinien saarivaltion asukkaat ovat viime vuosina nähneet, miten sisämaan metsät tulevat ryminällä alas tulvavesien mukana.

Tuliperäiset saaret muodostuvat pääasiassa korkeista vuorista ja syvistä rotkoista. Saarilla on koettu vuodesta 2010 lähtien kolme mittavaa luonnonmullistusta, joista on koitunut yhteensä 200 miljoonan euron tuhot. Summa on 60 prosenttia bruttokansantuotteesta 100 000 asukkaan saarivaltiossa.

Vuoden 2011 hurrikaani Tomas tuhosi muun muassa 1 200 kotia ja lähes kaikki saarelaisten banaaniviljelmät.

Keväällä 2011 kesken kuivan kauden iskeneet rankkasateet aiheuttivat rajuja tulvia, joiden mukana rannikolle kasautui hämmästyttävä määrä tukkipuuta. Sama toistui joulukuun 2013 rankkasateiden aikaan.

Peltoja raivataan

Monien yllätykseksi iso osa puista ei ollut myrskyn juuriltaan repimiä, vaan hiljattain kaadettuja ja paikoin tukeiksi sahattuja. Ne saivat aikaan pahaa jälkeä syöksyessään tulvan mukana rannikon taajamiin.

Tukkisumat havahduttivat Saint Vincent ja Grenadiinien pääministerin Ralph Golsalvesin kyselemään, mitä metsissä oikein tapahtuu.

Sisämaan metsiä hakataan luvallisten viljelykasvien, mutta myös laittomien marihuanapeltojen tieltä, kertoo 32 vuotta alalla ollut metsäteknikko Joel Poyer. Hän vertaa viljelijöiden toimintaa syöpään, joka jäytää ihmisruumista sisältä päin.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Jotkut toimivat oikein ja jättävät puita pystyyn sitomaan maata, mutta toiset tekevät avohakkuun perustaakseen usean hehtaarin marihuanaviljelmän, Poyer sanoo.

Myös kaskiviljely on yhä yleistä. Poyerin mukaan se köyhdyttää maaperää, mistä seuraa tarve lisätä lannoitusta.

– Kun kulut uhkaavat nousta, pellot hylätään ja jätetään alttiiksi eroosiolle ja maanvyöryille.

Sadekausi myöhästyy

Ilmastonmuutos kurittaa itäistä Karibiaa myös toistuvilla kuivuuskausilla, jollainen aiheuttaa nytkin paikoin pulaa juomavedestä. Saint Vincent ja Grenadiinien asukkaita on varoitettu, että sadekausi alkanee vasta heinäkuussa, melkein neljä viikkoa normaalia myöhemmin.

Kuivuus lisää pensaspaloja, joita syttyi 20 yksistään toukokuun kahden ensimmäisen viikon aikana.

Poyer muistuttaa, että jokien ehtyminen kuivalla kaudella johtuu myös kasvipeitteen tuhoamisesta ylävirralla.

– Paljas maa altistuu auringolle, ja haihtuminen kiihtyy.

Katoavat rannat

– Olen nähnyt ison osan rannastamme katoavan sen jälkeen kun tulin tänne vuonna 2007, sanoo Stina Herberg, joka aloitti tuolloin Richmond Vale Academyn rehtorina Karibialla sijaitsevalla Saint Vincentin saarella.

– Aluksi rannalla kulki tie, mutta se katosi pahan myrskyn seurauksena. Viitisen metriä rannastamme haukattiin pois. Se oli ensimmäinen varoitus.

Jouluna 2013 myrsky vei Herbergin arvion mukaan 10–15 prosenttia koulun jalkapallokentästä.

– Tätä seuratessamme olemme tulleet entistä ilmastotietoisemmiksi ja alkaneet istuttaa puita.

Oppilaitos pyörittää nyt kymmenvuotista ilmastoprojektia, jonka tavoitteena on auttaa saarelaisia sopeutumaan muutoksiin. Tuorein hanke on sadan puun istuttaminen pahoin kärsineelle Richmondin rannalle yhdessä poliisien lainaosuuskunnan kanssa.

– Puut torjuvat eroosiota, kaunistavat maisemaa ja motivoivat ihmisiä uskomaan, että jotain on tehtävissä, Herberg sanoo. (IPS)

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saapui Naton huippukokouksen lopuksi järjestettyyn lehdistötilaisuuteen.

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

Khumbun jäätikkö Mt Everestillä. Uusi raportti kertoo, että jäätiköt ovat maapallon lämpenemiselle vieläkin herkempiä kuin aiemmin on uskottu.

Jäätiköt jatkaisivat sulamistaan, vaikka maapallon lämpeneminen pysähtyisi heti

Uusimmat

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 
05

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään