Kuudella seitsemästä maapallon asukkaasta on jo kännykkä, ja internetiä käyttää liki puolet seitsemän miljardin väestöstä. Nyt taistellaan siitä, kenen asiaa teknologia palvelee tehokkaimmin.
YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon voi ylpeillä maailmanjärjestön kyvyllä hyödyntää informaatioteknologiaa monin tavoin.
– Elintarvikejärjestömme käyttää kännyköitä auttaessaan viljelijöitä hinnanmäärityksessä. Hätäapujärjestömme toimivat online ja viestimme kulkevat Twitterissä ja Facebookissa, hän listaa.
Sosiaaliseen mediaan liittyy kuitenkin myös kasvavia uhkia, kun ääriryhmät levittävät sen kautta vihaviestejään. Ne ovat usein askeleen edellä valtioita, Ban varoittaa.
Isis pommittaa twiiteillä
Lähi-idässä oman kalifaattinsa puolesta sotiva islamilainen valtio eli Isis houkuttelee nuoria riveihinsä lähettämällä noin 90 000 twiittiä joka päivä, sanoo Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs Samantha Power.
Hänen mukaansa Isis kehitti viime vuonna sovelluksen, jonka avulla kannattajat voivat antaa oman Twitter-tilinsä järjestön käyttöön ja moninkertaistaa siten viestien yleisön.
Power kertoo, että Isis julkaisi helmikuussa verkossa 50-sivuiset ohjeet Islamilaiseen valtioon tulijoille. Neuvoja riittää rajaviranomaisten kysymyksiin vastaamisesta selkärepun malliin ja turvatalon löytämiseen Turkista.
Toukokuun lopulla Isis julkisti puolen tunnin videon, jossa muslimeja kehotettiin liittymään järjestöön tai tekemään iskuja kotimaassaan. Teksti oli käännetty englanniksi, ranskaksi, saksaksi, venäjäksi ja turkiksi.
Somen hyödyntämisen osaavat muutkin islamistijärjestöt, kuten al-Qaida ja Afrikassa toimivat Boko Haram sekä al-Shabaab.
Aukkoja turvallisuudessa
Virtuaalisessa kamppailussa pitäisi osoittaa, että avoin ja moniarvoinen yhteiskunta on turvallisin tulevaisuuden vaihtoehto, ”mutta digitaalisen turvallisuuden rintamalla olemme häviöllä”, sanoo sveitsiläisen Internet & Digital Ecosystem Alliance -järjestön johtaja Nick Ashton-Hart.
Hän viittaa kansainvälisen yhteistyön heikkoihin saavutuksiin ihmisten suojelemisessa rikoksilta, väärinkäytöksiltä tai identiteettivarkauksilta – terrorismista puhumattakaan.
YK:n mukaan kyberrikoksen uhriksi joutui toissa vuonna noin 600 miljoonaa ihmistä. Taloudelliset menetykset nousevat 370 miljardiin euroon vuodessa.
Ashton-Hartin mukaan järjestäytyneen rikollisuuden kansainvälinen torjunta kärsii rahapulasta.
– Haagin tuomarit valittavat, ettei heille liikene apua perustason digitaalisten todisteiden keruussa, jonka avulla olisi mahdollista nostaa syytteitä vakavimman luokan kansainvälisissä rikoksissa.
Jos emme selviä edes perusasioista, miten voisimme pärjätä ääriliikkeille, jotka haluavat tuhota järjestelmämme, Ashton-Hart kysyy.
uutiskirje 
