Hallitusohjelman mukaan opintotuen budjetista leikataan ”pitkällä aikavälillä” viidennes eli 170 miljoonaa euroa.
Leikkaukset kohdistuvat tukikuukausien määrään ja opintorahaan. Tuen indeksisidonnaisuus lakkautetaan kokonaan ensi vuonna. Lisäksi opintolainan osuutta tuesta ollaan lisäämässä.
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL arvioi tähänastisten tilastojen ja kansainvälisten tutkimusten perusteella, että leikkausten ja opintotukimallin muuttamisen seurauksena opintoajat kasvavat ”räjähdysmäisesti” ja koulutuksen tasa-arvo vaarantuu.
Miksi opiskelijoiden painoarvo päätöksenteossa on niin pieni?
Nykyinenkin tuki riittämätön
Opintorahaa voi saada nykyisin enintään 335 euroa kuukaudessa. Se on alle puolet esimerkiksi työmarkkinatuesta tai takuueläkkeestä. Opintorahan lisäksi opintotukeen kuuluu asumislisä, korkeintaan 201 euroa, ja mahdollisuus valtion takaamaan opintolainaan, jota voi nostaa 400 euroa kuukaudessa.
Uusimman opiskelijabarometrin mukaan korkeakouluopiskelijalla menee asumisen kuluihin keskimäärin 551 euroa kuukaudessa. Käytännössä siis keskiverto-opiskelijalla kuluu opintoraha ja asumislisä jo pelkkään asumiseen.
Toimittajatapaamisessa puhunut SYLin sosiaalipoliittinen sihteeri Soile Koriseva huomautti, että hallituksen leikkaukset kohdistuvat sosiaaliturvan malliin, joka on nykyiselläänkin täysin riittämätön.
Tällä hetkellä toimeentulon järjestäminen on suurin opintoja hidastava tekijä.
30 tonnin opintovelka?
Hallitusohjelmassa puhutaan laveasti opintukikuukausien rajaamisesta. Pelkällä tukikuukausien määrän vähentämisellä saadaan kuitenkin niin pienet säästöt, ettei se riitä täyttämään hallituksen tavoitetta. Lisäksi täytyy joko laskea opintorahan määrää tai uudistaa koko opintotukimalli.
SYLin mukaan tukikuukausien rajaaminen voikin tarkoittaa käytännössä etupainotteista opintotukea. Siinä osa tutkinnosta, esimerkiksi maisterivaihe, tehtäisiin kokonaan lainan varassa ilman opintorahaa.
Tämä tarkoittaisi, että jos opiskelija nostaa lainaa, maisteriksi valmistuttuaan hänellä olisi keskimäärin noin 30 000 euron opintovelka.
Käytännössä opiskelijat karttavat lainaa: vain neljäsosa on nostanut opintolainaa.
Jos velan välttely jatkuu ja opintotukimalli muuttuu, maisteriopinnot saattavat jatkossa muuttua työn ohella tehtäviksi osa-aikaisiksi opinnoiksi.
Luokkaerot korostuvat
SYL huomauttaa, että lainapainotteinen malli kohtelee eriarvoisesti erilaisista sosioekonomisista taustoista tulevia opiskelijoita. Mitä enemmän opiskelija ottaa lainaa, sitä enemmän kasvaa opiskelijan tai hänen perheensä vastuu opintojen rahoituksesta.
Voi olla, että matalatuloisissa perheissä arvioidaan suoraan, että on turha kannustaa nuorta korkeakouluun, koska rahat eivät riitä opintojen maksamiseen. Ylipäänsä alemmista sosioekonomisista luokista tulevat kaihtavat lainaa enemmän kuin ylemmistä luokista tulevat.
Lisäksi pankit eivät myönnä lainaa opiskelijoille, joilla on maksuhäiriömerkintä. Häiriömerkinnät ovat nousussa nuorilla.
Matalatuloisten lisäksi opintotukileikkaukset iskevät erityisesti myös suurperheisiin ja todennäköisesti lisäävät opiskelijoiden asumista vanhempiensa luona.
Taas hävitty torjuntataistelu
Tähän asti suomalainen opintotukimalli on tasannut sosioekonomisia eroja ja mahdollistanut korkeakoulutuksen myös köyhemmille.
Suomi on pärjännyt kansainvälisesti jokseenkin hyvin, kun tarkastellaan koulutuksen periytymistä. Koulutusta on pidetty niin tärkeänä, ettei siitä haluttu leikata edes 1990-luvun aikana.
Kelan opintotukisuunnittelija Ilpo Lahtinen ihmetteli Kansan Uutisten haastattelussa viime syksynä, miksi opiskelijoiden painoarvo poliittisessa päätöksenteossa on niin pieni ja miksi opiskelijoiden tuet ovat tärkeysjärjestyksessä viimeisinä.
Ylioppilaskuntien ja SYLin äänenpainot ovat nykyään kärjekkäämpiä kuin edellisellä vuosikymmenellä. Opiskelijaliike käy silti kamppailua lähinnä pienistä torjuntavoitoista ja heikennysten yksityiskohdista. Kun tarkastellaan pitkää linjaa, opiskelijat ovat vain hävinneet.
SYL kertoo reagoivansa hallituksen leikkauksiin osallistumalla lainsäädäntötyöhön kuten ennenkin ja pyrkimällä siihen, että leikkaukset kohdistetaan ”vähiten huonolla tavalla”.