Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) laskee työllisyys- ja kasvusopimuksen kustannusvaikutukseksi sopimusaloillaan keskimäärin 0,54 prosenttia.
– Olemme pettyneitä siihen, että sopimuksen alkuperäisessä hengessä ei pysytty. Palkansaajajärjestöt halusivat murentaa jo aiemmin sovitun periaatteen, että sopimus olisi perustunut kustannusvaikutuksiin, toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.
EK pitää välttämättöminä, että sekä viennin että kotimarkkinoiden tukemiseksi lisätään toimenpiteitä. Sen mielestä yhteenlaskettu ostovoima kohoaa ensi vuonna 0,5 prosenttia. Laskelma edellyttää kuitenkin ansionnousun lisäksi työllisyyden kasvua, tiettyä inflaation tasoa ja tiedossa olevien veroratkaisujen toteutumista.
– Kilpailukykyä tämä ratkaisu ei palauta. Me tarvitsemme joustavampia toimintatapoja yrityksiin, jotta kilpailussa on mahdollista menestyä. Kilpailijamaidemme takaa-ajo kestää vuosia. Tämän sopimuksen varaan ei voida pitkään laskea, Häkämies sanoo.
EK:n listalla ensi vuoden työehtosopimusneuvotteluissa onkin kustannustason lisäksi sopimusten entistä suurempi joustavuus.