Jos vasemmistoliiton kansanedustaja Li Andersson saisi äänestää ensi sunnuntain kansanäänestyksessä Kreikan lainaohjelmasta, hän antaisi ei-äänen.
– Tilanne tuntuu älyttömältä. Porvarilliset mediat ja taloustieteilijät Yhdysvalloissa ihmettelevät, että mitä helkkaria eurooppalaiset tekevät. Ulkoa katsottuna Kreikka-politiikassa ei ole enää taloudellista järkeä, siinä on ainoastaan kyse politiikasta, Andersson sanoo.
– Kreikkalaisilla on kaikki talouteen pohjaavat perusteet sanoa ”ei” talouskuripolitiikan jatkamiselle. Ja onhan se, mitä Kreikalle on tehty, törkeää myös demokratian näkökulmasta.
Ja onhan se, mitä Kreikalle on tehty, törkeää myös demokratian näkökulmasta.
Jos viisi vuotta harjoitettu talouskuripolitiikka on taloudellisesti järjetöntä, miksi troikka ja eurojohtajat haluavat edelleen jatkaa sitä?
– Kyse on tulonjakopolitiikasta. Tiettyjä tahoja se hyödyttää ja tiettyjä ei. Jos tarkastelee finanssisektoria Euroopassa, niin eihän siellä ole mitään hätää tällä hetkellä, päinvastoin. Mutta sitten työttömyysluvut ja tuloerot ovat menneet huonompaan suuntaan.
”Kreikan etu on Suomen etu”
Euro ohjaa jo rakenteeltaan talouspolitiikkaan, josta työnantajat sekä pääomat hyötyvät ja tuloerot kärsivät, Andersson sanoo.
– Ne porvarilliset poliitikot, jotka sanovat, että eurossa meillä ei ole muita pelimerkkejä kuin lähteä sisäiseen devalvaatioon, ovat siinä mielessä oikeassa, että ongelmat kytkeytyvät rahaliiton rakenteisiin.
– Vaikka tietysti Suomessa olisi pelivaraa tehdä toisenlaisiakin ratkaisuja.
Kreikan ja suomalaisen työttömän etu on Anderssonin mukaan yhteinen. Suomessa on juuri julkistettu huonoimmat työttömyysluvut 15 vuoteen. Talouskurin jatkaminen ei ole Kreikan eikä suomalaisen työttömän edun mukaista.
– Logiikka, johon täälläkin viime hallituskaudella toteutettu talouspolitiikka nojaa, on tismalleen sama kuin Kreikassa. Mittakaava vain on eri.
Euroeroon vaikea kannustaa
Pitäisikö Kreikan sitten erota eurosta?
– En usko, että kukaan poliitikko haluaa vastata tähän. Siihen liittyy hirvittäviä riskejä, ja toisaalta siihen liittyy myös mahdollisuuksia, joita taas ei ole, jos Kreikka saa neuvottelutuloksen aikaiseksi.
Jos Kreikka eroaa eurosta, maan talouspoliittinen liikkumavara kasvaa merkittävästi ja välitön paine lainataakasta keventyy. Esimerkkitapausta euroerosta ei kuitenkaan ole. Yksi esille nostettu riski on tuontihyödykkeiden, kuten sähkön, hinnan jyrkkä kohoaminen.
– Olisi naivia sanoa, että erotkaa vaan kaikessa rauhassa. Seuraukset saattavat olla vaikeasti hallittavissa.
Myyttejä ja helpotuksia
Blogissaan Andersson esittelee lisää Kreikka-keskustelun myyttejä ja ehdottaa velkahelpotuksia.
”Kreikka tarvitsee velkajärjestelyn ja vapautta keskittyä rakenteellisiin uudistuksiin. Se tarkoittaa maan hallitsemattoman suureksi kasvaneen velkataakan pienentämistä, ja talouskuriin pakottavista ehdoista luopumista Syriza voitti vaalit pitkällä listalla omista reformeista, joiden toteuttaminen kasvattaa työllisyyttä ja verokertymää”, Andersson kirjoittaa.
”Niin Suomen kuin koko euroalueen etu on ennen kaikkea se, että Kreikka saa taloutensa ja yhteiskuntansa kuntoon.”
lehti 