KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Arhinmäki: Kreikalla pelataan nyt sisäpolitiikkaa

Paavo Arhinmäki osallistui viikonloppuna suuren valiokunnan Kreikka-kokouksiin, joiden sisältö salattiin.

Paavo Arhinmäki osallistui viikonloppuna suuren valiokunnan Kreikka-kokouksiin, joiden sisältö salattiin. Kuva: Lehtikuva/Aleksi Tuomola

Suomi on tehnyt nopean käännöksen europolitiikassaan. Hallitus ajaa äärijyrkkää linjaa Saksan kanssa ja tekee sisäpoliittisia siirtoja, katsoo Paavo Arhinmäki.

Pontus Purokuru
13.7.2015 15.30

Kreikka-neuvotteluissa ei ole nyt kyse talouspolitiikasta tai Euroopan edusta vaan pelkästä politiikasta ja erityisesti sisäpolitiikasta, arvioi vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.

– Ei haluta myöntää, että harjoitettu kurjistamis- ja leikkauspolitiikka on epäonnistunutta, eikä haluta antaa mahdollisuutta toisenlaiseen kasvuun työllisyyttä luovalla politiikalla.

– Suomi on sisäpoliittisista syistä antanut ymmärtää, että kaikki ongelmat katoaisivat, jos Kreikka ajettaisiin ulos eurosta. Ei, ongelmat vain pahenisivat. Mutta populistisesti se kuulostaa hyvältä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Pahinta tämä on Kreikalle, mutta pahaa tämä on myös koko Euroopan taloudelle.

Ulkoministeri Timo Soinin Kreikka-lausuntoja Arhinmäki pitää ristiriitaisina. Soini on sanonut yhtäältä, että Kreikka on maksukyvytön, ja toisaalta, että Kreikan pitää maksaa kaikki lainansa takaisin.

– Soinihan on käytännössä luvannut, ettei kolmatta Kreikka-pakettia tule. Nyt he pelaavat aikaa sille, että Soini pystyisi jotenkin selittämään, miksi perussuomalaiset ovat hyväksyneet kolmannen lainapaketin Kreikalle.

Suuressa valiokunnassa viikonloppuna käydyt Kreikka-keskustelut ovat edelleen vaitiolon piirissä, minkä vuoksi Arhinmäki korostaa, että hänen näkemyksensä perustuvat julkisuudessa olleisiin tietoihin.

”Suomessa tarkoittaisi kaiken myymistä”

Kreikassa on tehty viiden vuoden ajan rajuja leikkaustoimia sekä kiristyksiä, mutta talous on mennyt koko ajan huonompaan suuntaan, velkasuhde on vain kasvanut ja maahan on syntynyt humanitaarinen kriisi, Arhinmäki muistuttaa.

Seurauksista huolimatta eurojohtajat vaativat leikkauspolitiikan tehostamista. Kreikka ja muut euromaat pääsivät maanantaiaamuna alustavaan sopimukseen leikkauksista, yksityistämisistä ja muista toimista, joita Kreikalta vaaditaan uuden lainapaketin vastineeksi.

Uusin vaatimus on Saksan aloitteesta kehitetty ajatus Kreikan valtionomaisuuden yksityistämisrahastosta, jolla kerättäisiin tuottoa 50 miljardia euroa.

– Se on sama kokoluokka kuin Suomen valtion budjetti. Niin paljon pitäisi Kreikan myydä valtion omaisuutta. Suomen osalta se tarkoittaisi, että pitäisi myydä valtionyhtiöt, satamat, lentokentät ja raiteet yksityisille yrityksille, Arhinmäki sanoo.

– Millä Kreikka saa tulevaisuudessa kestävän talouden ja velkakestävyyden, jos sen tuottava omaisuus myydään? Tulee mieleen sanonta pakkasesta ja housuunpäästämisestä.

U-käännös eurohelvettiin

Suomi on tehnyt ”aikamoisen u-käännöksen” europolitiikassaan, Arhinmäki sanoo.

Vielä viime viikolla pääministeri Juha Sipilä katsoi, että ensisijaisesti tulee pitää Kreikka eurossa ja odottaa ”instituutioiden” (EU-komissio, Euroopan keskuspankki EKP ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF) arvioita. Instituutiot suosittelivat Kreikan ehdotuksen ottamista neuvottelujen pohjaksi.

Ehdotus hylättiin. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Suomen hallitus ajoi viikonlopun neuvotteluissa linjaa, jolla haluttiin työntää Kreikka ulos eurosta.

– Siinähän tehdään erittäin suurta hallaa Suomen saataville. Pahinta se on tietysti Kreikalle, mutta pahaa se on myös Suomen ja koko Euroopan taloudelle, Arhinmäki sanoo.

Hän pitää kiinnostavana Kreikka-neuvottelujen jakautumista. Yhdellä puolella olivat Suomi ja Saksa, toisella puolella Ranska, Italia ja Espanja.

– Neuvotteluissa osa maista pyrki etsimään kestävää ratkaisua, joka mahdollistaisi Kreikan talouden elpymisen ja talouskasvun. Sitten siellä oli ryhmä, johon kuului Suomi ja Saksa ja joka ajoi äärijyrkkää linjaa.

Vuoden 2010 Kreikan ensimmäisellä tukipaketilla pelastettiin ennen kaikkea ranskalaiset ja saksalaiset pankit, ei Kreikkaa tai kreikkalaisia.

Ranska, jonka pankit pelastettiin ensimmäisessä paketissa, oli valmis tulemaan neuvotteluissa Kreikkaa vastaan. Sen sijaan Saksa, jonka pankit myös pelastettiin samassa paketissa, vaati Suomen kanssa kaikkein rajuinta linjaa.

Vieläkö eurolla on toivoa?

Maanantaina europolitiikan kommentointi on ollut synkkää. Esimerkiksi Financial Timesin kolumnisti Wolfgang Münchau kirjoitti, että alistamalla Kreikan velkojat ovat hävittäneet koko euroalueen idean. Europrojekti, jonka oli tarkoitus yhdistää Euroopan maat rahaliittoon, on romahtanut 1800-lukulaiseksi nationalististen valtakiistojen näyttämöksi.

Paavo Arhinmäki, uskotko vielä euroon poliittisena ja taloudellisena projektina?

– Eihän euro ole erityisen onnistunut ollut missään vaiheessa. Kreikan valtapuolueet vääristelivät tilastoja päästäkseen euroon, ja ensimmäisinä euron sääntöjä taisivat rikkoa Saksa ja Ranska.

– Nyt on kuitenkin tilanne se, että jos euro päästetään hallitsemattomasti hajoamaan, seuraukset ovat vielä pahemmat kuin mitä ne ovat tällä hetkellä.

Vasemmistoliitto suhtautui 1990-luvulla eurojäsenyyden yhteydessä kriittisesti Euroopan rahaliittoon, Arhinmäki huomauttaa, joskin vasemmisto oli vuonna 1995 hallituksessa mukana hyväksymässä Emu-kriteerit.

Suomessa rahaliiton jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa äänestäjät torjuivat emun.

– Mutta vaikka emme olisi eurossa mukana, kyllä Euroopan talousongelmat silti Suomeen heijastuisivat. Sellainen ajattelu, että jos emme olisi eurossa mukana, niin meillä ei olisi ongelmia, ei päde.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään