KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Arhinmäki: Kreikalla pelataan nyt sisäpolitiikkaa

Paavo Arhinmäki osallistui viikonloppuna suuren valiokunnan Kreikka-kokouksiin, joiden sisältö salattiin.

Paavo Arhinmäki osallistui viikonloppuna suuren valiokunnan Kreikka-kokouksiin, joiden sisältö salattiin. Kuva: Lehtikuva/Aleksi Tuomola

Suomi on tehnyt nopean käännöksen europolitiikassaan. Hallitus ajaa äärijyrkkää linjaa Saksan kanssa ja tekee sisäpoliittisia siirtoja, katsoo Paavo Arhinmäki.

Pontus Purokuru
13.7.2015 15.30

Kreikka-neuvotteluissa ei ole nyt kyse talouspolitiikasta tai Euroopan edusta vaan pelkästä politiikasta ja erityisesti sisäpolitiikasta, arvioi vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.

– Ei haluta myöntää, että harjoitettu kurjistamis- ja leikkauspolitiikka on epäonnistunutta, eikä haluta antaa mahdollisuutta toisenlaiseen kasvuun työllisyyttä luovalla politiikalla.

– Suomi on sisäpoliittisista syistä antanut ymmärtää, että kaikki ongelmat katoaisivat, jos Kreikka ajettaisiin ulos eurosta. Ei, ongelmat vain pahenisivat. Mutta populistisesti se kuulostaa hyvältä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Pahinta tämä on Kreikalle, mutta pahaa tämä on myös koko Euroopan taloudelle.

Ulkoministeri Timo Soinin Kreikka-lausuntoja Arhinmäki pitää ristiriitaisina. Soini on sanonut yhtäältä, että Kreikka on maksukyvytön, ja toisaalta, että Kreikan pitää maksaa kaikki lainansa takaisin.

– Soinihan on käytännössä luvannut, ettei kolmatta Kreikka-pakettia tule. Nyt he pelaavat aikaa sille, että Soini pystyisi jotenkin selittämään, miksi perussuomalaiset ovat hyväksyneet kolmannen lainapaketin Kreikalle.

Suuressa valiokunnassa viikonloppuna käydyt Kreikka-keskustelut ovat edelleen vaitiolon piirissä, minkä vuoksi Arhinmäki korostaa, että hänen näkemyksensä perustuvat julkisuudessa olleisiin tietoihin.

”Suomessa tarkoittaisi kaiken myymistä”

Kreikassa on tehty viiden vuoden ajan rajuja leikkaustoimia sekä kiristyksiä, mutta talous on mennyt koko ajan huonompaan suuntaan, velkasuhde on vain kasvanut ja maahan on syntynyt humanitaarinen kriisi, Arhinmäki muistuttaa.

Seurauksista huolimatta eurojohtajat vaativat leikkauspolitiikan tehostamista. Kreikka ja muut euromaat pääsivät maanantaiaamuna alustavaan sopimukseen leikkauksista, yksityistämisistä ja muista toimista, joita Kreikalta vaaditaan uuden lainapaketin vastineeksi.

Uusin vaatimus on Saksan aloitteesta kehitetty ajatus Kreikan valtionomaisuuden yksityistämisrahastosta, jolla kerättäisiin tuottoa 50 miljardia euroa.

– Se on sama kokoluokka kuin Suomen valtion budjetti. Niin paljon pitäisi Kreikan myydä valtion omaisuutta. Suomen osalta se tarkoittaisi, että pitäisi myydä valtionyhtiöt, satamat, lentokentät ja raiteet yksityisille yrityksille, Arhinmäki sanoo.

– Millä Kreikka saa tulevaisuudessa kestävän talouden ja velkakestävyyden, jos sen tuottava omaisuus myydään? Tulee mieleen sanonta pakkasesta ja housuunpäästämisestä.

U-käännös eurohelvettiin

Suomi on tehnyt ”aikamoisen u-käännöksen” europolitiikassaan, Arhinmäki sanoo.

Vielä viime viikolla pääministeri Juha Sipilä katsoi, että ensisijaisesti tulee pitää Kreikka eurossa ja odottaa ”instituutioiden” (EU-komissio, Euroopan keskuspankki EKP ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF) arvioita. Instituutiot suosittelivat Kreikan ehdotuksen ottamista neuvottelujen pohjaksi.

Ehdotus hylättiin. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Suomen hallitus ajoi viikonlopun neuvotteluissa linjaa, jolla haluttiin työntää Kreikka ulos eurosta.

– Siinähän tehdään erittäin suurta hallaa Suomen saataville. Pahinta se on tietysti Kreikalle, mutta pahaa se on myös Suomen ja koko Euroopan taloudelle, Arhinmäki sanoo.

Hän pitää kiinnostavana Kreikka-neuvottelujen jakautumista. Yhdellä puolella olivat Suomi ja Saksa, toisella puolella Ranska, Italia ja Espanja.

– Neuvotteluissa osa maista pyrki etsimään kestävää ratkaisua, joka mahdollistaisi Kreikan talouden elpymisen ja talouskasvun. Sitten siellä oli ryhmä, johon kuului Suomi ja Saksa ja joka ajoi äärijyrkkää linjaa.

Vuoden 2010 Kreikan ensimmäisellä tukipaketilla pelastettiin ennen kaikkea ranskalaiset ja saksalaiset pankit, ei Kreikkaa tai kreikkalaisia.

Ranska, jonka pankit pelastettiin ensimmäisessä paketissa, oli valmis tulemaan neuvotteluissa Kreikkaa vastaan. Sen sijaan Saksa, jonka pankit myös pelastettiin samassa paketissa, vaati Suomen kanssa kaikkein rajuinta linjaa.

Vieläkö eurolla on toivoa?

Maanantaina europolitiikan kommentointi on ollut synkkää. Esimerkiksi Financial Timesin kolumnisti Wolfgang Münchau kirjoitti, että alistamalla Kreikan velkojat ovat hävittäneet koko euroalueen idean. Europrojekti, jonka oli tarkoitus yhdistää Euroopan maat rahaliittoon, on romahtanut 1800-lukulaiseksi nationalististen valtakiistojen näyttämöksi.

Paavo Arhinmäki, uskotko vielä euroon poliittisena ja taloudellisena projektina?

– Eihän euro ole erityisen onnistunut ollut missään vaiheessa. Kreikan valtapuolueet vääristelivät tilastoja päästäkseen euroon, ja ensimmäisinä euron sääntöjä taisivat rikkoa Saksa ja Ranska.

– Nyt on kuitenkin tilanne se, että jos euro päästetään hallitsemattomasti hajoamaan, seuraukset ovat vielä pahemmat kuin mitä ne ovat tällä hetkellä.

Vasemmistoliitto suhtautui 1990-luvulla eurojäsenyyden yhteydessä kriittisesti Euroopan rahaliittoon, Arhinmäki huomauttaa, joskin vasemmisto oli vuonna 1995 hallituksessa mukana hyväksymässä Emu-kriteerit.

Suomessa rahaliiton jäsenyydestä ei järjestetty kansanäänestystä, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa äänestäjät torjuivat emun.

– Mutta vaikka emme olisi eurossa mukana, kyllä Euroopan talousongelmat silti Suomeen heijastuisivat. Sellainen ajattelu, että jos emme olisi eurossa mukana, niin meillä ei olisi ongelmia, ei päde.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä on reilut 400 000 asukasta, 7,78 prosenttia Suomen väestöstä. Vaalipiiri muodostettiin vuonna 2013 yhdistämällä Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit. Vaalipiirin kansanedustajien määrä laskee huhtikuun eduskuntavaaleissa kahdella, viiteentoista. Vasemmistoliitto sai yhden kansanedustajan Kymen vaalipiirissä neljällä kaudella, vuosien 1999–2007 vaaleissa. (Kuva: Cai Melakoski, kartta-aineisto oikeusministeriön vaalit.fi -sivustolta.)

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

Sonja Finér

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

Uusimmat

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään