Espanjan Galiciassa järjestettiin lauantaina historiallinen mielenosoitus. Luoteis-Espanjassa sijaitsevan Galician itsehallintoalueen kansallispäivänä järjestettiin vain yksi marssi.
Uutta oli myös se, että marssia eivät järjestäneet poliitikot. Mielenosoituksen kutsui koolle kulttuuriväestä ja aktivisteista koostunut ryhmä. Mukana Santiago de Compostelassa oli muun muassa elokuva-alan ja musiikin ammattilaisia.
Mielenosoitus sai Galician itsenäisyyttä tai vahvempaa itsehallintoa ajavien puolueiden virallisen tuen, sillä puheenjohtajat osallistuivat marssille.
Galician kielen käyttö kiellettiin muiden vähemmistökielten tavoin diktaattori Francisco Francon valtakaudella.
Asiasta kertoo galiciankielinen Galicia Hoxe -sanomalehti.
Espanja täynnä kansallismieltä
Galician ja monen muun Espanjan itsehallintoalueen kansallismielisyys tai itsenäisyyshaaveet jäävät julkisuudessa Katalonian ja Baskimaan itsenäisyystoiveiden varjoon.
Espanja koostuu 17 itsehallintoalueesta. Noin kahdessa kolmesta niistä on itsenäisyyttä tai vahvempaa itsemääräämisoikeutta kannattavia liikkeitä.
Poliittisen kannatuksen perusteella kansallismieliset ja itsenäisyyttä ajavat ovat vahvimmat Kataloniassa, Baskimaassa, Galiciassa, Kanariansaarilla ja Navarrassa.
Jos Katalonia itsenäistyy, Espanjan keskushallinnolla on syy pelätä maan hajoamista.
Franco syntyi Galiciassa
Galician kansallishenki koostuu kahdesta pääasiallisesta ajatuksesta. Osa haluaa laajempaa itsemääräämisoikeutta ja osa itsenäisyyttä.
Molemmat suunnat puolustavat paikallista kulttuuria sekä galician kieltä eli galegoa.
Galician kieli on toinen itsehallintoalueen virallinen kieli espanjan lisäksi. Galician kieli on erottautunut omaksi kielekseen portugalin kielestä.
Galician kielen käyttö kiellettiin muiden vähemmistökielten tavoin diktaattori Francisco Francon valtakaudella vuosina 1939–1975. Franco syntyi Galiciassa.
Galiciassa asuu noin 2,8 miljoonaa ihmistä.
uutiskirje 
