Neuvottelut YK:n uusista kestävän kehityksen tavoitteista päättyivät viikonloppuna New Yorkissa. Neuvotteluprosessia seuranneet järjestöt arvioivat, että toteutuessaan tavoitteet vähentävät köyhyyttä ja edistävät merkittävästi kehitystä.
Neuvottelut venyivät kaksi vuorokautta yliajalle, mutta lopulta kokouksessa saatiin aikaan loppuasiakirja, jonka valtioiden päämiehet voivat hyväksyä YK:n yleiskokouksessa 25.–27. syyskuuta. Muun muassa paavi Franciscus on jo ilmoittanut osallistumisestaan yleiskokoukseen.
Kestävän kehityksen Post 2015 -tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDGs) ovat jatkoa vuonna 2000 sovituille ja tänä vuonna päättyville vuosituhattavoitteille. Uudet tavoitteet astuvat voimaan vuoden 2016 alussa ja ulottuvat vuoteen 2030. Päätavoitteita on 17, tärkeimpänä niistä äärimmäisen köyhyyden poistaminen.
– Suurin onnistuminen on se, että laajat, selkeät ja mitattavissa olevat kestävän kehityksen tavoitteet saatiin aikaan. Tavoitteet edistävät köyhyyden poistamista, auttavat elinympäristömme kantokyvyn ylläpitämisessä ja pakottavat teollistuneetkin maat, myös Suomen, arvioimaan omaa toimintaansa kestävän kehityksen näkökulmasta, neuvotteluja paikan päällä seurannut Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jouni Nissinen arvioi.
Suomi vaisusti mukana
Kestävän kehityksen tavoitteet tarjoavat suuria mahdollisuuksia maailman tilan parantamiseen seuraavien 15 vuoden aikana. Ratkaisevaa on, mitä tapahtuu kansallisella tasolla.
– Suomessa kestävän kehityksen tavoitteiden toteutus on saatava tärkeytensä vuoksi suoraan pääministerin kanslian alaisuuteen. Suomi oli tässä kansainvälisessä neuvotteluprosessissa melko vähäisin voimavaroin mukana, koska huomio on viimeisen vuoden ajan kiinnittynyt vain kansallisiin hallituskuvioihin. Nyt on täyskäännöksen paikka, sanoo Nissinen.
– Suomen on osoitettava, että osaamme edelleen toimia kansainvälisen maineemme mukaisesti maana, jossa kestävä kehitys otetaan vakavasti ja jossa sitä halutaan ja osataan edistää.
Ihmiset ympäri maailman olivat ennennäkemättömän laajasti mukana kestävän kehityksen tavoitteiden luomisessa kansalaisjärjestöjen kanavoidessa osallistumista esimerkiksi sosiaalisen median avulla.
Laajempi näkökulma
Järjestöjen keskeisiä vaatimuksia olivat tavoitteiden ulottaminen koskemaan kaikkia maita, planeetan rajojen ja ympäristön kunnioittaminen sekä ihmisoikeudet tavoitteiden perustana.
– Uudet tavoitteet ulottuvat perinteisiä kehitystavoitteita kuten vedensaantia ja koulutusta laajemmalle energiakysymyksistä ihmisoikeuksiin. Samalla ne suuntaavat näkökulman pelkästään köyhistä maista kaikkiin maailman valtioihin sekä planeetan ekosysteemien kestävyyteen ja kykyyn tukea ihmiskuntaa, Nissinen toteaa.
Toivomisen varaakin tavoitteisiin vielä jäi.
– Laajempien ihmisoikeuksien kuten naisten seksuaalioikeuksien tai erilaisten vähemmistöjen oikeuksien edistäminen törmäsi monien maiden vanhoillisuuteen. Ympäristölle ja paikallistaloudelle haitallisten fossiili-, kalastus- tai maataloustukien poistaminen tai luonnonvarojen rajallisuuden huomioiminen ei myöskään edennyt toivotulla tavalla, Nissinen arvioi.
uutiskirje 
