Nepalin vähemmistöt hakevat turvaa liittovaltiosta

Nepalin on määrä hyväksyä uusi perustuslaki elokuun puolivälissä. Kansalaisten ruodittavana ollut luonnos on kuitenkin tyrmätty useilla tahoilla ja monista syistä.

Nepalin sisällissota päättyi 2006 maolaiskapinallisten voittoon. Kaksi vuotta myöhemmin maa julistettiin liittotasavallaksi, mutta pääpuolueet jatkoivat riitelyä perustuslaista. Tämän vuoden kesäkuussa yhteinen luonnos lopulta syntyi perustuslakia laativassa 601-jäsenisessä kokouksessa.

Lakia koskevat keskustelut ovat olleet myrskyisiä ja äityneet paikoin väkivallaksi. Tulevaisuus huolettaa erityisesti etnisiä vähemmistöjä, naisia, kastittomia sekä hindunationalisteja.

Arvostelijoiden mukaan luonnos on tehty tahallisen hämäräksi tulevan liittovaltion luonteen suhteen, koska ylhäisten hindukastien miehet eivät halua luopua perinteisestä vallastaan.

Vähemmistöt hakevat turvaa

Tribhuvan yliopiston tutkimuksen mukaan Nepalin 28-miljoonaisesta väestöstä 31 prosenttia kuuluu ylänköjen ylhäisiin hindukasteihin, mutta valtion viroista niiden jäsenillä on 62 prosenttia.

– Me haluamme vahvoja itsehallinnollisia maakuntia. Liittovaltiolla ei ole mitään merkitystä, jos valta pysyy keskushallinnolla. Siksi emme hyväksy luonnosta, sanoo Anil Kumar Jha, joka ajaa etelän tasangoilla asuvan madhesi-heimon asiaa.

Vastapuoli muistuttaa, että Nepalissa elää yli 125 etnistä ryhmää, ja monet asuttavat samoja alueita, joten jakolinjojen vetäminen on vaikeaa. Vallanpitäjät toivovat, että liittovaltioinnostus hiipuu vähitellen ja kriitikot taipuvat kompromissiin.

Moni väestöryhmä on kuitenkin kokenut syrjintää siitä asti, kun Nepalin valtio perustettiin 1700-luvun lopulla ja kaikki yritettiin sopeuttaa hindulaiseen uskoon sekä yhteen kieleen ja kulttuuriin. Vähemmistöt näkevät itsehallinnon mahdollisuutena elvyttää omaa kulttuuriaan.

Naisia huolettaa lasten kansalaisuus

Naisia suututtaa pykälä, jonka mukaan lapsi saa Nepalin kansalaisuuden vain, jos sekä äiti että isä ovat nepalilaisia. Isättömät lapset samoin kuin ulkomaalaisen isän tai äidin jälkeläiset jäävät näin vaille kansalaisuutta.

Naisaktivistit vaativat kansalaisuutta lapsille, joiden äiti tai isä on nepalilainen.

– Luonnos rikkoo demokratian periaatteita tehdessään naiset riippuvaisiksi miehistä lastensa kansalaisuuden suhteen, sanoo lakinainen Sapana Malla Pradhan.

Hän muistuttaa, että naiset olivat aktiivisesti mukana vaatimassa demokratiaa vuonna 2006 ja heille kuuluu täydet ihmisoikeudet.

Nepalin yli 15-vuotiaista naisista on lukutaitoisia 45 prosenttia ja miehistä 72 prosenttia. Maata omistaa alle neljännes naisista, ja valtion viroissa heitä on yksi kuutta miestä kohti.

Kastittomat tyytymättömiä

Kastittomat ovat tyytymättömiä uuteen lakiluonnokseen, koska aiempi versio lupasi heille osuuttaan isomman edustuksen päätöksenteossa korvauksena vuosisataisesta syrjinnästä, kertoo ryhmää kansankokouksessa edustava Min Bishwakarma.

Kastittomiin kuuluu ylängöillä yhdeksän ja tasangoilla kuusi prosenttia asukkaista. Keskimäärin 40 prosenttia heistä elää köyhyydessä ja saman verran on vailla omaa maata.

Vakavimpana perustuslain haastajana pidetään hindunationalistista RPP-puoluetta, joka haluaa palauttaa Nepalin hindulaiseksi kuningaskunnaksi. Se on 24 edustajallaan kansalliskokouksen neljänneksi suurin puolue ja etsii liittolaisia muista kuningasmielisistä ryhmistä. Uusi perustuslaki vaatii taakseen kahden kolmasosan enemmistön kansankokouksessa.