KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Leikkauspolitiikassa on järkeä – leikkaajien näkökulmasta

Talouskuri vaikuttaa keskeisesti yhteiskunnalliseen vallanjakoon.

Talouskuri vaikuttaa keskeisesti yhteiskunnalliseen vallanjakoon. Kuva: Johan Alén ja Jussi Joentausta

Kuritaloutta ja leikkauksia ajavia päättäjiä on arvosteltu niin järjettömyydestä kuin tietämättömyydestä. Politiikkaa voi kuitenkin pitää johdonmukaisena niiden näkökulmasta, jotka siitä hyötyvät.

Pontus Purokuru
15.8.2015 9.50

Juha Sipilän leikkauspainotteista hallitusohjelmaa on arvosteltu talouspoliittisesta hölmöydestä. Talousasiantuntijat ovat kyseenalaistaneet, lähtevätkö talous ja työllisyys kasvuun leikkaamalla koulutuksesta, kasvatuksesta ja tutkimuksesta.

Kritiikkiin ovat osittain yhtyneet myös tahot, jotka muuten ovat talouskurin kannalla. Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Mika Maliranta sanoi keväällä (Talouselämä 27.5.), että hallitus toimii toisin kuin tutkimustieto suosittaa. Malirannan mukaan hallitusohjelma johtaa verotulojen menettämiseen ja elinkeinorakenteen muutoksen hidastumiseen.

Myös euroinstituutioiden Kreikalle määräämää kuritalouspolitiikkaa on arvosteltu järjettömyydestä, koska se on syventänyt maan talousongelmia, lisännyt velkaantumista ja työttömyyttä, leikannut bruttokansantuotetta sekä tuottanut maahan humanitaarisen katastrofin.

Uuden talouden malliksi tuli Wikipedian sijaan autoritaarinen Kiina.

Kireää leikkauslinjaa on jatkettu huolimatta talousnobelistien ja jopa Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n kritiikeistä, jotka ovat vedonneet kuritalouden aiheuttamaan tuhoon ja vaatineet maalle helpotuksia.

Mutta mitä, jos austerity-politiikan tarkoituksena ei olekaan talouskasvun parantaminen tai työllisyyden lisääminen. Voisiko kuritaloutta ajatella taloudenpidon sijaan poliittisena projektina?

Kasvun sijaan voittoja

Talouskurin seurauksena vasemmisto on hajanainen. Ammattiyhdistysliike ei ole kyennyt edes puolustamaan saavutettuja etuja. Euroopassa on noussut laajoja äärioikeistoliikkeitä. Eniten ovat hävinneet köyhät, tulonsiirroista riippuvaiset, naiset, lapset ja sairaat.

Varallisuuserojen kasvu, suurtyöttömyys ja teknokraattinen talouspolitiikka ovat tuottaneet lannistetun työväenliikkeen. Työn ja pääoman väliset ristiriidat on käännetty kansallisvaltioiden välille. Valtioiden sisällä ristiriidat näyttäytyvät väestöryhmien tai yhteiskuntaluokkien välisinä kiistoina samalla, kun poliittiset päättäjät jatkavat talouskuria.

Kapitalismin muutoksista heinäkuussa kirjan julkaissut Guardianin toimittaja Paul Mason muotoilee vallitsevan talouspolitiikan linjan siten, että talouskuri ei tarkoita pelkästään leikkauksia, niukkuutta ja pahoinvointia.

”Se tarkoittaa palkkojen, tukien ja elintason polkemista lännessä vuosikymmenten ajan, kunnes ne kohtaavat Kiinan ja Intian kohoavan keskiluokan”, Mason kirjoittaa Guardianissa.

Omistavan luokan näkökulmasta palkat, hyvinvointivaltio ja työtätekevän enemmistön korkea elintaso tulevat kalliiksi. Kuritalouspolitiikka nakertaa asioita, jotka voivat olla pääomalle kiusallisia, kuten ay-liike, hyvät työehdot ja vahva julkinen sektori.

Kuritalous ei tuota talouskasvua tai työllisyyttä. Se voi kuitenkin kasvattaa voittoja ja järjestää yhteiskunnallisia valtasuhteita uudelleen omistajien hyväksi.

Tulonjako uusiksi

Sipilän hallitus näkee Suomen talouden perusongelmaksi viennin huonon hintakilpailukyvyn. Kilpailukyvyn mittariksi nostetaan usein yksikkötyökustannukset. Hallitus pyrkii alentamaan niitä kilpailukyvyn parantamiseksi.

Käytännössä yksikkötyökustannusten laskeminen tarkoittaa lisää tulonjakoa pääomalle. Kun talous ei kasva, voittoa tehdään kasvattamalla pääoman osuutta kansantulosta. Jos asian haluaisi kääntää Marxin Pääoman klassiselle kielelle, kyse on lisäarvon suhdeluvun kasvattamisesta.

”Kilpailukyvyn parantaminen yksikkötyökustannuksia alentamalla on siis mitä suurimmassa määrin työvoiman ja pääoman vastakkainasettelukysymys”, kirjoittaa SOSTEn ekonomisti Jussi Ahokas Raha ja talous -blogissa.

Poliittisen taloustieteen tutkija Lauri Holappa Helsingin yliopistosta sanoo, etteivät talouskurin kannattajat suinkaan ole järjettömiä. Talouspolitiikkaa hallitsee hegemonia, jonka ohjaavat ideat on aikanaan luotu osana poliittista kamppailua.

– Vuosien saatossa ideoiden poliittiset merkitykset ovat saattaneet unohtua, jolloin näihin ideoihin uskova ihminen voi katsoa kannattavansa vain neutraalia tai järkevää politiikkaa.

– Sekä poliittiselle eliitille, taloustieteilijöille että monille toimittajille on kerta kaikkiaan itsestään selvää, että velkaantumisen hillintä edellyttää kuripolitiikkaa.

Neuvotteluvoimaa nakerretaan

Holapan mukaan päättäjille ja journalisteille kuritalouden itsestäänselvyys syntyy kömpelöstä kotitalousmetaforasta, jossa kansantalous rinnastetaan kodin rahankäyttöön. Valtavirran taloustieteilijöille puolestaan on tärkeää ajatus siitä, että kokonaiskysynnällä on vain lyhytaikaista merkitystä talouskasvun kannalta.

Ajatuksen mukaan kysyntävaje ratkeaa itsestään, eikä esimerkiksi elvytystä tarvitse pohtia vakavana talouspolitiikan vaihtoehtona.

Talouskurin kannattajien omilla motiiveilla ei kuitenkaan ole lopulta paljon merkitystä, Holappa sanoo.

– Olennaisempaa on, että talouskuri vaikuttaa keskeisesti yhteiskunnalliseen vallanjakoon.

Leikkauspolitiikka polkee palkkoja ja sosiaalitukia sekä kasvattaa pääomatuloja. Lisäksi kuritalous supistaa julkista sektoria ja raivaa tilaa yksityisille toimijoille.

– Voi olla, että tämä ei ole politiikan suora tavoite, mutta joka tapauksessa se on sen seuraus.

Holapan mukaan talouskuri liittyy monessa mielessä työväenliikkeen musertamiseen. Taloustieteessä rakenteellisten työmarkkinauudistusten tehtävä on laskea sitä työttömyysastetta, jonka alittamisen jälkeen inflaatio alkaa kiihtyä (NAIRU-piste).

– Tämä onnistuu vain heikentämällä palkansaajien neuvotteluvoimaa. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi työttömyysturvaa huonontamalla tai siirtämällä palkkaneuvotteluita enemmän yritystasolle.

– Jos ylipäätään talouspolitiikan keskeisimmäksi ongelmaksi mielletään liian suuret palkankorotukset, on ilmeistä, että etenkin ammattiyhdistysliikkeen valtaa on kavennettava.

Autoritaarinen käänne

Koska kuritalouden malli on jo niin laajalle levinnyt ja pitkään kestänyt, sitä voisi ajatella jonkinlaisena uutena yhteiskunnallisena yleismallina.

2000-luvun nousukaudella yhteiskuntatieteissä hahmoteltiin tietotalouteen perustuvaa yhteiskuntaa, joka olisi avoin, läpinäkyvä, tasavertainen ja demokraattinen. Manuel Castellsin ja Pekka Himasen raportit, Piraattiliikkeen nousu, Wikipedia ja Wikileaks näyttivät tietä optimistisesti.

Vuoden 2008 talousromahduksen ja talouskurin jälkeen uuden talouden malliksi tuli Wikipedian sijaan Kiina, tosin ilman mainittavaa talouskasvua tai odotusta elintason noususta.

Tietotaloudesta siirryttiin autoritaariseen kapitalismiin. Hyvinvointivaltion kompromissit purkautuivat. Talouden tuotantoketjut perustuvat edelleen globaaliin alihankintaan, mutta sen lisäksi kuritalous on tuottanut orjatyövoimaan verrattavia uusia työn muotoja myös vanhoissa teollisuusmaissa.

Juttua varten on haastateltu myös tutkija Joel Kaitilaa Jyväskylän yliopistosta ja tutkija Antti Ronkaista Helsingin yliopistosta.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Risto Kalliorinne

Lakon siirtäminen ihmetyttää: ”Toivottavasti myös palkkaratkaisussa näkyy, että varastoala on muodostunut näin tärkeäksi”

Outi Ojala piti SDP:stä tullutta arvostelua outona, koska yhteistyö oli toiminut hyvin.

20 vuotta sitten: Vaalikuume meni SDP:n ja vasemmistoliiton väliseksi nokitteluksi

Kaikki Uusiksi on KU:n kerran viikossa ilmestyvä ajankohtaispodcast, jossa kommentoidaan ja analysoidaan viikon puheenaiheita.

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopu on lähellä.

Teollisuusliitto ja teknologiateollisuus pääsivät neuvottelutulokseen – Sunnuntaina selviää, mitä tuloksesta sanoo liiton hallitus

Uusimmat

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

Risto Kalliorinne

Lakon siirtäminen ihmetyttää: ”Toivottavasti myös palkkaratkaisussa näkyy, että varastoala on muodostunut näin tärkeäksi”

Outi Ojala piti SDP:stä tullutta arvostelua outona, koska yhteistyö oli toiminut hyvin.

20 vuotta sitten: Vaalikuume meni SDP:n ja vasemmistoliiton väliseksi nokitteluksi

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kuluvalla viikolla on yksi selkeästi tärkein asia eduskunnassa

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

Etelä-Afrikan artesaanikullankaivajat haluavat laillisiksi

03.02.2023

Teollisuusliitto ja teknologiateollisuus pääsivät neuvottelutulokseen – Sunnuntaina selviää, mitä tuloksesta sanoo liiton hallitus

03.02.2023

Vasemmistojärjestöt huolissaan: Monta naissurmaa vuoden vaihteen aikaan

03.02.2023

Vuoden journalisteja tulee Pasilasta ja Sanomatalosta – Yle ja Helsingin Sanomat kahmivat ehdokkuuksia moniäänisyyttä juhlivassa Suomessa

03.02.2023

Politiikan viikko: Jäivätkö muut asiat translain varjoon?

03.02.2023

17 miljoonaa maakuntalennoille: ”Turvaa alueiden kehittymisen”

02.02.2023

Vaalikauden viimeisessä lisäbudjetissa rahaa hoitovelan purkamiseen, sähkötukeen ja metsien suojeluun

02.02.2023

Eläinlääkärikulut huomioitava toimeentulotuessa, Anna Kontula esittää

02.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään