Permakulttuuri elpyy kamerunilaiskylässä

Entinen Kamerunin valtion virkamies Joshua Konkankoh luotsaa nyt maataloutta kestäville raiteille maansa ensimmäisessä ekokylässä.

Luoteis-Kamerunin Bafutin kunnassa sijaitsevassa Ndaniforissa parannetaan ruokaturvaa ja helpotetaan köyhyyttä perimätiedon avulla.

– Opetamme täällä viljelijöille ja nuorisolle afrikkalaista permakulttuuria. Palaamme perinteisiin menetelmiin ja suojelemme ympäristöä, kertoo Konkankoh, joka on perustanut järjestön nimeltään Better World Cameroon.

Avuksi on otettu vuoroviljely sekä peltometsäviljely. Monivuotisten puuvartisten kasvien kanssa viljellään yksivuotisia hyötykasveja. Puut ruokkivat allaan kasvavia viljoja typellä ja muilla ravinteilla, jotka päätyvät putoavien lehtien mukana karikkeena maahan. Lisäksi puista karsitaan vuosittain oksia polttopuuksi.

Kestävän kehityksen asialla

Konkankoh oli mukana YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen toteutuksessa 2005–2014. Hän vakuuttui siitä, että permakulttuuri on ratkaisu moniin Afrikan maaseudun ongelmiin.

Permakulttuurin tavoitteena on kehittää viljelymenetelmiä, jotka eivät vuosikymmenienkään mittaan kuluta maaperää viljelykelvottomaksi.

Ekokylän viljelijöitä opastetaan ottamaan maksimaalinen hyöty pienistä peltotilkuista istuttamalla useita kasvilajikkeita rinnan ja käyttämällä orgaanisia lannoitteita. Samalla rohkaistaan reilua kaupankäyntiä ja pyritään toimimaan ilman välikäsiä.

Ruokaa rahakasvien sijaan

– Kannustamme viljelijöitä tuottamaan ruokaa omaan käyttöönsä ja luopumaan rahakasveista, kuten kahvista ja kaakaosta, Konkankoh sanoo.

Käytännön oppia jaetaan myös kompostoinnista ja lannoitteen tuottamisesta, eroosion hillinnästä, vesihuollosta ja tuulilta suojautumisesta.

Konkankoh varoittaa unohtamasta henkistä ulottuvuutta.

– Ennen tiettyjen puiden kaataminen tai eläinlajien tappaminen metsästä oli kiellettyä, koska niitä suojelivat jumalat ja esi-isät. Haluamme vaalia tätä perintöä.

Ekokylässä on päätetty torjua ilmastonmuutosta istuttamalla vanhoihin metsiin 4 000 hedelmiä ja lääkitseviä aineita tuottavaa puuta.

Päälliköt kannustavat

Bafutin päällikkö Fon Abumbi II uskoo, että ekokylän lääkeyrteille ja muille tuotteille löytyy kysyntää, mikä parantaa viljelijöiden toimeentuloa.

Talot rakennetaan paikallisista materiaaleista, kuten savitiilestä ja oljista. Kylän naiset ovat kehittäneet niukasti puuta kuluttavia tulisijoja, joita he valmistavat myös myyntiin.

Bafutin kunnanjohtaja Lanci Abel kannattaa hänkin Ndaniforin ekokylää ja haluaa levittää permakulttuuria.

– Uudet ideat omaksutaan vain, jos viranomaiset suosittelevat niitä. Me teemme valistustyötä, jotta asukkaat palaisivat perinteisiin menetelmiin ekokylän mallin mukaan, Abel sanoo.