Pintaa syvemmältä
Heti Lagosin lentokentällä huomaa, että Nigeriassa jokin on muuttunut. Maahantulomuodollisuudet hoituvat sujuvasti ilman jonotusta. Paikallinen toimittajakollega on vastassa lentokentän ulkopuolella, ja olemme perillä hotellissa alle puolessa tunnissa.
Aiemmilla kerroilla Lagosin lentokentällä virkailija on vaatinut lahjuksia maahantuloleiman tai matkatavaroiden saamiseksi ja matka hotellille on kestänyt liikenneruuhkassa ainakin toista tuntia.
Nyt Nigeriassa tuntuu vallitsevan hurja optimismi. Toimittajakollega kertoo Lagosin monimiljoonakaupungin uusista liikennejärjestelyistä, joilla on päästy eroon pahimmista pullonkauloista. Vuosia pysähdyksissä olleet tienrakennushankkeet ovat vihdoin saaneet rahoituksensa. Lagosissa polttoainetta ei enää tarvitse jonottaa. Korruptionvastainen kampanja on tuottanut tulosta.
Lehdistä on voinut lukea ministereistä, jotka ovat luvanneet oma-aloitteisesti palauttaa kavaltamiaan miljoonia.
Muualla maassa ääri-islamistinen terroristijärjestö Boko Haram on joutunut luopumaan lähes kaikista valtaamista alueistaan maan koilliskolkassa sen jälkeen kun armeijan sotilaille maksettiin puuttuvat palkkarästit. Nigerjoen suiston öljyntuotantoalueilla puhutaan ensi kertaa vakavasti vuosikymmenien saatossa syntyneiden öljytuhojen puhdistamisesta.
Toimittajakollegan mukaan muutokset ovat maan uuden presidentin, entisen sotilasdiktaattorin Muhammadu Buharin ansiota.
– Kaikki johtuu huipulla olevan miehen kehonkielestä, hän sanoo.
Jos kansainvälistä mediaa olisi uskominen, niin eihän tässä näin pitänyt käydä. Maaliskuun lopulla pidettyjen vaalien alla mediassa peloteltiin tulossa olevasta sisällissodasta Nigerian islaminuskoisten pohjoisosien ja kristinuskoisen etelän välillä, mikäli pohjoisesta kotoisin oleva Buhari voittaa vaalit.
Buhari kuitenkin voitti vaalit pohjoisen ja maan väkirikkaan lounaisosan antamilla äänillä. Istuva presidentti Goodluck Jonathan myönsi vaalitappionsa jo ennen lopullisten tulosten julkistamista. Jonathan oli Nigerian historian ensimmäinen presidentti, joka oli kotoisin Nigerjoen suiston öljyalueelta.
Myös toimittajakollega on kotoisin öljyalueelta. Hän on paikallinen seurakunta-aktiivi ja mukana myös Nigerian ihmisoikeusliikkeessä. Silti hän kertoo äänestäneensä kevään vaaleissa 72-vuotiasta islaminuskoista entistä sotilasdiktaattoria pohjoisesta Katsinan osavaltiosta.
– Jonathanin ongelmana oli, ettei hän halunnut keikuttaa venettä, kollega luonnehtii vaaleissa hävinnyttä ex-presidenttiä.
Harva muistelee kaiholla Muhammadu Buharin edellistä valtakautta Nigeriassa vuosina 1983–1985. Huumorintajuttomaksi kuvailtu kenraalimajuri ajoi ankaraa korruptionvastaista politiikkaa, mutta rikkeistä langetettiin kohtuuttomia rangaistuksia ja sananvapautta rajoitettiin.
Useita satoja poliitikkoja, virkamiehiä ja liikemiehiä tuomittiin lahjusten antamisesta ja vastaanottamisesta. Maailmankuulu muusikko Fela Kuti suljettiin vankilaan sotilasvallan arvostelemisesta.
Sotilaat vartioivat kadulla, ettei bussijonossa kiilattu. Myöhässä töihin tulleita virkamiehiä käskettiin rangaistukseksi tekemään kyykkyhyppyjä.
Korruption nollatoleranssi oli Buharin keskeinen vaaliteema myös viime kevään vaaleissa, mutta tällä kertaa Buharin puolue tarjosi äänestäjille myös muita houkuttimia: maksutonta koulunkäyntiä ja kouluruokaa, ilmaista terveydenhuoltoa sekä pientä perustuloa 25 miljoonalle äärimmäisessä köyhyydessä elävälle vanhemmalle, sillä ehdolla että nämä lähettävät lapsensa kouluun ja rokotuksiin.
Kaikkien edistyksellisten kongressi (APC) lupasi myös satoja tuhansia työpaikkoja julkisella sektorilla maan kaikissa osavaltioissa, miljoona uutta edullista asuntoa sekä lainmuutoksia, joiden nojalla yltiörikkaiden nigerialaisten omaisuutta voidaan pakkolunastaa, jollei omaisuuden haltija pysty osoittamaan, että varallisuus on hankittu laillisin keinoin.
Kun Buhari tuli toukokuussa valtaan, öljyrikas Nigeria kärsi polttoainepulasta ja jatkuvista sähkökatkoista. Maan vientituloista yli 90 prosenttia on peräisin öljystä, mutta öljynhinnan romahtamisen vuoksi öljytulot ovat vähentyneet puoleen. Kansa kuitenkin odotti, että tuore presidentti laittaisi hetkessä maan asiat kuntoon.
Buhari näyttäisi saaneen paljon aikaan pelkästään esimerkin voimalla. Pari viikkoa sitten hän ilmoitti puolittavansa oman palkkansa ja perui presidentin virka-autoiksi kaavailtujen uusien panssaroitujen S-sarjan Mercedes-Benzien hankinnan.
Presidentti on myös pyytänyt ulkomailta apua, jotta Nigerian valtion kassasta kavalletut pääomat jäljitetään ja palautetaan Nigeriaan. Pelkästään Yhdysvaltojen pankeissa uskotaan olevan 150 miljardin dollarin edestä nigerialaisten virkamiesten varastamia rahoja.
Nigerian lehdistä on jo saanut lukea entisistä ministereistä, jotka ovat luvanneet oma-aloitteisesti palauttaa kavaltamiaan miljoonia. Buhari vastasi ex-ministereille, ettei heidän kannata vielä maksaa mitään, vaan vasta sen jälkeen kun maan talousrikoskomissio on selvittänyt, kuinka paljon he ovat todellisuudessa kavaltaneet.
Talousrikosepäilyjen vuoksi myös hallituksen muodostaminen on viivästynyt, kun suurin osa ministeriehdokkaista ei ole saanut talousrikostutkijoilta puhtaita papereita.
Afrikan talousjättiläinen Nigeria on viime vuosina ylittänyt kansainvälisen uutiskynnyksen yleensä vain Boko Haramin tekemien pommi-iskujen yhteydessä tai kun ulkomailla on käyty oikeusjuttuja öljytuhojen aiheuttamien haittojen korvaamisesta Nigerjoen suiston öljyalueiden asukkaille.
Vielä alkuvuodesta laajoja alueita hallussaan pitäneen Boko Haramin joukot on nyt ajettu pienelle metsäkaistaleelle lähellä Kamerunin vastaista rajaa. Lehtitietojen mukaan ryhmän johtajat ovat ehdottaneet rauhanneuvotteluja hallituksen kanssa edelleen kadoksissa olevien siepattujen tyttöjen vapauttamiseksi.
Myös öljyalueilla saattavat koittaa paremmat ajat. Presidentti Buhari kaavailee raakaöljyn seassa olevan kaasun polttamisen täyskieltoa ja on perustanut työryhmän selvittämään kuinka vakavasti saastuneen Ogonimaan öljytuhoja voidaan ruveta puhdistamaan YK:n ympäristöjärjestön Unepin neljän vuoden takaisen raportin suositusten mukaisesti.
uutiskirje 
