Brasilian kriisiin liuta syyllisiä

Brasilian talouskriisiin löytyy syyllisiä niin vasemmalta kuin oikealtakin. Korruption ja hallituksen virheiden ohella vaikuttavat tähtitieteellinen korkotaso, populistinen perustuslaki ja maailmantalouden alamäki.

Brasilian vasemmistohallitus vetoaa kernaasti maailmantalouteen. Hallituksen arvostelijat taas kaatavat epäonnistumisen toista kauttaan vallassa olevan presidentti Dilma Rousseffin niskaan.

Kadunmies epäilee ongelmien syyksi korruptiota, joka on saanut valtavat mittasuhteet erityisesti valtion öljy-yhtiössä Petrobrasissa.

Talous on lamassa, eikä ennusteissa näy valoa. Työttömyys kasvaa, inflaatio hipoo kymmentä prosenttia, ja korot huitelevat pilvissä.

Yli sadan prosentin korot

Taloutta jarruttaa rahoitusjärjestelmä, jossa kiskurikorot imevät rahat pois tuotannosta, sanoo Sao Paulon katolisen yliopiston professori Ladislau Dowbor.

Kuluttajien ottamien lainojen korkotaso oli heinäkuussa keskimäärin 126,7 prosenttia ja luottokorteissa korkeimmillaan 334,84 prosenttia. Dowborin mukaan osamaksukaupan korko nousee helposti toiselle sadalle, kun se Euroopassa jää 13 prosenttiin.

Brasilialaiset velkaantuvat koko ajan lisää. Huhtikuun tilaston mukaan kotitaloudet käyttivät velanmaksuun 46,5 prosenttia tuloistaan eli tuplasti kymmenen vuoden takaiseen verrattuna.

– Kulutuskysyntä tukahtuu, koska ihmisten rahat menevät velanmaksuun, Dowbor tiivistää.

Vain pankit porskuttavat

Myös yritykset maksavat korkeita korkoja, heinäkuun tilastossa taso oli 33–61 prosenttia.

– Se hyydyttää investoinnit, joiden avulla tuotanto voisi kasvaa, tutkija jatkaa.

Brasilian valtio maksaa kotimaisista lainoistaan tänä vuonna aiempaa korkeampaa, reilun 14 prosentin korkoa, mikä ylittää Dowborin mukaan reilusti budjetin menoleikkauksilla tavoitellut säästöt.

Brasilian pankit tekevät ennätystulosta samaan aikaan, kun talous, teollisuus ja kauppa kutistuvat. Neljä suurinta rahoituslaitosta ansaitsi vuoden ensineljänneksellä 40 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana 2014.

Brasilian taloutta rokottaa myös veronkierto. Brittilehti The Economist arvioi, että Brasilialle kuuluvia verotuloja on piilotettu veroparatiiseihin yli 450 miljardin euron edestä. Summa on 28 prosenttia maan kansantuotteesta.

Vaikeasti korjattava

Dowborin mielestä rahoitusjärjestelmä on Brasilian talouden keskeinen ongelma ja sitä on vaikea korjata. Moni kansanedustaja ja korkea virkamies on saanut tukea suuryrityksiltä, ja keskeiset viestintävälineet ovat neljän perheen omistuksessa, hän muistuttaa.

Tuntuu mysteeriltä, miten Brasilian talous voi toimia näin korkealla korkotasolla. Rousseff yritti hillitä sitä ensimmäisen kautensa (2011–2014) alkuvuosina. Tuolloin valtion pankit tarjosivat halvempia lainoja kilpailun kiihdyttämiseksi. Tulokset jäivät heikoiksi, talous alkoi hyytyä, julkinen velka kasvoi, ja inflaatio tuplaantui tavoitellusta 4,5 prosentista.

Osa taloustieteilijöistä syyttää kriisistä valtion talouden rakenteellista epätasapainoa, joka juontaa juurensa vuoden 1988 perustuslakiin. Tavoitteena on hyvinvointivaltio, mihin Brasilian rahkeet eivät kuitenkaan riitä, vaan menot ylittävät tulot veroasteen nostamisesta huolimatta, he sanovat.

Rion yliopiston emeritusprofessori Fernando Cardim de Carvalho arvioi kansalaisten kasvaneen tyytymättömyyden syyksi petetyt odotukset. Heille luvattiin perustuslaissa oikeuksia ja etuja, joita ei kyetä kustantamaan.

– Tulonsiirtoihin on varaa vain, jos tulot kasvavat, hän sanoo.