Hollannissa nuorisotyöttömyys otetaan vakavasti, sanoo Lodewijk Berkhout Hollannin sosiaali- ja työllisyysministeriöstä. Hän työskentelee ministeriössä nuorisotyöttömyyden torjunnan parissa.
Hälytyskellot alkoivat soida viimeistään pari vuotta sitten, kun nuorisotyöttömyys ponnahti 14 prosenttiin. Se oli paljon Hollannin mittakaavassa.
Nuorisotyöttömyys on tavallisesti noin neljä prosenttiyksikköä keskimääräistä työttömyyttä korkeammalla tasolla. Tuolloin ero revähti kahdeksaan prosenttiyksikköön.
Yhdessä vuodessa nuorisotyöttömyys saatiin laskemaan neljä prosenttia. Nuorisotyöttömyys väheni muuta työttömyyttä nopeammin.
Eurooppalaisessa vertailussa Hollannin nuorisotyöttömyys on kuudenneksi matalinta. Suomessa nuorisotyöttömyys on yli 20 prosentin. Sillä sijoitutaan eurooppalaisessa vertailussa vasta sijalle 20.
Korkea työllisyysaste
Hollantilaisen nuorison työllisyysaste on Euroopan korkein, lähes 60 prosenttia. Siihen löytyy Berkhoutin mukaan luonnollinen selitys.
– Opiskelijat tekevät töitä opiskelun ohessa. Se on erittäin yleistä Hollannissa.
Suomikin sijoittuu Eurostatin tilastoissa kahdeksanneksi nuorten työllisyysasteella mitattuna.
Yksi syy hollantilaisopiskelijoiden suuntautumiseen työelämään löytyy opintotukijärjestelmästä. Se perustuu täysin opintolainaan. Opintorahaa saa vain sosiaalisin perustein.
Opiskelijat työskentelevät varsinkin yksityisellä palvelusektorilla supermarketeissa, hotelleissa, kahviloissa ja ravintoloissa.
– Ajatus on, että he tekevät näitä töitä kouluaikana. Opintojen edetessä ja niiden jälkeen he siirtyvät koulutustaan vastaaviin töihin ja ammatteihin.
Kolme kohtaa
Berkhoutin mukaan Hollanti torjuu nuorisotyöttömyyttä kolmikohtaisella strategialla. Yhtenä kohteena on koulutus, toisena opiskelijat ja kolmantena työnantajat.
Kaikissa kolmessa strategiassa tavoitteena on parantaa nuorten työmarkkinakelpoisuutta.
Berkhoutin mielestä Hollannin koulutusjärjestelmän vahvuus on kiinteä kytkös työelämään.
– Nuorten varhainen tutustuminen työelämään harjoittelijoina on erittäin tärkeää myös työmarkkinoiden toimivuudelle.
Valintoja hyvin nuorena
Hollannin koulutusjärjestelmä on nuoren kannalta hyvin vaativa. Uravalintoja joutuu tekemään jo 12–14-vuotiaana koululaisena.
– Nuorilta ihmisiltä edellytetään valintoja, jota ulottuvat 40 vuoden päähän. Tietenkin se on käytännössä mahdotonta, Berkhout sanoo.
Mahdotonta on nähdä myös työelämän ja työelämässä vaadittavan osaamisen muutoksia 40 vuoden päähän. Nyt koulussa olevalla sukupolvella on Berkhoutin mukaan edessään runsaasti muutoksia työuransa aikana.
– Heidän itsensä täytyy seurata aktiivisesti muutoksia. Pitää olla valmiuksia muovata opinto- ja urasuunnitelmiaan työelämän näkökulmasta.
Samalla koulutusjärjestelmän pitää tehdä muutoksen hallinta opiskelijalle helpoksi.
– Tätä helpottaa, että esimerkiksi yliopistoissa ja korkeammassa ammatillisessa koulutuksessa on integroituja, yhteensopivia opintojaksoja.
Sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä
Työnantajia rohkaistaan vahvasti yhteistyöhön paikallisten sosiaali- ja työvoimaviranomaisten kanssa. Yrityksille tarjotaan sopimuksiin perustuvaa pitkäaikaista kumppanuutta alueellisten sosiaali- ja työvoimatoimistojen kanssa.
Yritysten kanssa on syntynyt satoja sopimuksia. Niiden tavoitteena on saattaa työelämään nuoria, joiden koulutustaso on vähäinen tai jotka elävät sosiaalitukien varassa.
– Sopimuksia tekevät yritykset tarvitsevat myös alhaisemman koulutuksen työntekijöitä, muistuttaa Berkhout.
Työnantajille tarjotaan on myös taloudellisia kannustimia palkata nuoria työntekijöitä.
lehti 