Lapin yliopiston käynnistämässä tutkimus- ja kehittämishankkeessa kerätään tietoa saamelaisten hyvinvoinnista, palvelujen tarpeesta ja saatavuudesta. Pääkohteena ovat Rovaniemellä, Helsingissä, Oulussa ja Tampereella asuvat saamelaiset.
Näissä kaupungeissa asuu yhteensä vajaa 4 000 saamelaista. Saamelaiset ovat hajaantuneet yli 200 kuntaan.
Tutkimusprojekti pyrkii tekemään näkyväksi kaupunkisaamelaistan kokemuksia. Tutkijaprofessori Lydia Heikkilän mukaan saamelaiset joutuvat tekemään jatkuvasti valintoja oman kielensä ja arkielämän valintojen välillä.
Siirtolaisten äidinkieli katoaa yleensä kolmannen sukupolven kohdalla, mutta saamelaisilta se katoaa jo toisen sukupolven kohdalla.
Lapsiperheissä valitaan, muutetaanko saamenkielisen päivähoidon, saamenkielellä opetusta antavan koulun läheisyyteen, ja työ sekä ammatti valitaan tämän mukaan.
Heikkilä kuvaakin, että saamenkielisten palvelujen saanti on pirstaleista. Esimerkiksi saamenkielistä päivähoitoa on tarjolla pääkaupunkiseudulla, mutta perheen arjen selviytymisen kannalta hankalasti yhdessä paikassa.
Saamenkieli heikoilla kaupungeissa
Heikkilä kuvaa myös saamen kielen säilyttämistä ja siirtämistä sukupolvelta toiselle vaikeaksi.
– Siirtolaisten äidinkieli katoaa yleensä kolmannen sukupolven kohdalla, mutta saamelaisilta se katoaa jo toisen sukupolven kohdalla. Tämä johtuu siitä, ettei kaupungeissa ole tarjolla monipuolisia kieliympäristöjä.
Hän painottaa, että identiteetin eheys on tärkeä hyvinvoinnin osatekijä saamelaisille. Tässä korostuu kielen merkitys. Varhaiskasvatus ja opetus ovat avainasemassa kielen säilyttämisessä. Lapsista jo 75 prosenttia asuu kotialueensa ulkopuolella.
Tutkimushankkeessa onkin tarkoitus kartoittaa saamen kielellä saatavia palveluja. Jo nyt on tiedossa, että etenkin mielenterveys-, päihde- ja vammaispalveluja ei juuri ole saamelaisille kaupungeissa. Saamelaiskulttuurin tuntevia koulutettuja työntekijöitä ei ole tarjolla.
Lapissa saamelaisten kansalaisraateja
Tutkimushankkeessa kehitetään välineitä, joilla saamelaiset pääsevät vaikuttamaan omiin palveluihinsa. Lapissa perustetaan kansalaisraateja, joiden jäsenet myös osallistuvat alueen sote-uudistukseen. Tavoitteena on, että sote-palvelujen tarjonnassa otetaan huomioon saamelaisten kulttuuritausta.
Heikkilä korostaakin, että sote-palvelut ovat osallisuushankkeessa keskeisessä asemassa uudistuksesta johtuen. Hankkeessa kerätty tieto tukee saamelaisten sote-palvelujen järjestämistä.
uutiskirje 