Äkäiset työmiehet ja laittomat hiekkamafiat ryydittävät Kode Sujathan työpäivää 40 asteen helteessä Etelä-Intian Andhra Pradeshissa. Hän johtaa työtä naisten hiekkaosuuskunnassa, jollaisia toimii jo satoja eri puolilla maata.
Sujatha, 37, on päättänyt saada Undavallin hiekanoton kestävälle pohjalle. Se vähentää ympäristöhaittoja ja antaa osuuskunnan 18 naiselle säällisen toimeentulon.
Vuosikymmeniä jatkunut rakennusbuumi on kiihdyttänyt hiekan ja soran kysyntää Intiassa. Maan rakennusala on kolmanneksi suurin maailmassa. Se ahmii rutkasi hiekkaa ja soraa, jota kaivetaan usein luvatta jokiuomista.
Vuosikymmeniä jatkunut rakennusbuumi on kiihdyttänyt hiekan ja soran kysyntää Intiassa.
Intiaan on syntynyt runsaasti naisten oma-apuryhmiä, joissa köyhät ovat lyöneet roponsa yhteen ja ryhtyneet jakamaan korottomia mikrolainoja uusille elinkeinoille. 49 miljoonan asukkaan Andhra Pradeshissa ryhmiä on arviolta 850 000 ja niissä yli 10 miljoonaa jäsentä.
Naisryhmät osoittautuivat ihanteellisiksi yhteistyökumppaneiksi osavaltion perustamalle yhdistykselle, joka toimii maaseudun köyhyyden helpottamiseksi, kertoo järjestön toiminnanjohtaja Solomon Arokiyaraj.
Viisinkertaiset tulot
Naisryhmien hoidossa on 300 soran- ja hiekanottopaikkaa Andhra Pradeshissa. Undavallin kylän naisille on osoitettu kahdeksan hehtaarin alue, jonka liettymistä he torjuvat ympäristöviranomaisten valvonnassa.
Ruoppaaja lastaa maa-aineksen joesta veneisiin, joista se siirretään myöhemmin kuorma-autoihin. Hanketta valvova osavaltion edustaja Venketeshwara Rao arvioi, että Gunturin alueen kahdeksan naisryhmää ovat viime marraskuusta lähtien myyneet yli miljoona kuutiota hiekkaa. Kaupan arvo hipoo miljoonaa euroa.
Ennen hiekkabisnekseen tuloaan naiset ansaitsivat maatöissä alle euron päivässä. Nyt päiväansio on yli viisi euroa, ja osuuskunnalle heruu noin kuusi eurosenttiä hiekkakuutiota kohti.
Intiassa on viime vuosina säädetty useita lakeja, jotka kieltävät luvattoman hiekanoton, mutta ”soramafiat” jatkavat tuottoisaa toimintaansa. Osa toimii tyystin ilman lupaa, toiset ylittävät sallitut määrät ja aluerajat.
Kadonneet miljoonat
Andhra Pradeshin viranomaiset arvioivat, että luvaton hiekanotto on rosvonnut valtiolta 135 miljoonaa euroa kymmenessä vuodessa.
Viime vuonna osavaltio kumosi muut paitsi naisryhmille myönnetyt hiekanottoluvat. Ne on osoitettu alueille, joilla liiallinen sedimentoituminen aiheuttaa ympäristöongelmia, kuten Undavallin Krishnajoen vanhalla padolla.
Naisryhmät saavat toimiluvan hiekanottoon korkeintaan vuodeksi, mutta sen aikana ryhmän jäsenillä on mahdollisuus oppia uusia taitoja, kuten tietokoneen käyttöä.
– Pellolla olin vain yksi työntekijä muiden joukossa ja lähes näkymätön. Nyt olen vastuussa operaatiosta ja opastan muita. On hieno tunne muuttua näkyväksi, sanoo Yepuri Mani Undavallin naisryhmästä.
uutiskirje 
