Latinalaisen Amerikan ensimmäinen munasolun hedelmöitys naisen elimistön ulkopuolella tehtiin Argentiinassa 1984.
Costa Ricassa toimenpide sallittiin vuonna 1995, mutta viisi vuotta myöhemmin maan perustuslakivaliokunta kielsi IVF-hoidot. Valiokunnan enemmistön mielestä koeputkihedelmöitys loukkasi oikeutta elämään, joka heidän tulkintansa mukaan alkaa ”hedelmöittymisen hetkellä, jolloin ihminen on jo ihminen”.
Maan keskustavasemmistolainen presidentti Luis Guillermo Solís purki kiellon 10. syyskuuta. Kielto oli tuolloin pysynyt voimassa vielä kolme vuotta sen jälkeen, kun Amerikkojen ihmisoikeustuomioistuin vuonna 2012 määräsi maan korjaamaan lakinsa puolen vuoden kuluessa.
Amerikkojen ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen mukaan koeputkihedelmöityskielto loukkasi costaricalaisten yksityisyyttä, vapautta, itsemääräämisoikeutta, seksuaaliterveyttä ja oikeutta perustaa perhe. Tuomioistuin moitti Costa Ricaa myös siitä, että maa rikkoi syrjimiskieltoa ja esti kansalaisiltaan mahdollisuuden hyödyntää teknologista kehitystä.
Kanteen kiellon kumoamiseksi nosti kaksitoista pariskuntaa. Heidän mielestään laki syrji ja asetti kansalaiset eriarvoiseen asemaan, sillä keinohedelmöityshoidon hankkiminen ulkomailta oli kiellon kestäessä mahdollista vain rikkaille.
uutiskirje 
