KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Johta-juu-juu-desta

Kuva: All Over Press/ Alan Adler

Sakari Hänninen
11.10.2015 15.00
Fediverse-instanssi:

Ruotsissa vain keskustellaan ja keskustellaan, mutta meilläpä Suomessa osataan päättää asioista. Kun nämä päätökset on tehty, niin sitten niistä kerrotaan kansalaisille tai työntekijöille. Varsinkin, kun on kysymys viheliäisistä ongelmista – mistä todistaa Suomen historia – niin siinä ei silloin auta keskustelu, mikä saa vain ihmiset huolestumaan turhan päiten. Eduskuntaa on taasen turha vaivata keskeneräisillä asioilla, sillä se vain hidastaa ja mutkistaa asioiden käsittelyä.

Johtajuutta tarvitaan nimenomaan vaikeina aikoina ja kauaskantoisia päätöksiä tehtäessä. Silloin on turha esittää tai kuunnella sivusta tulevia neuvoja, elleivät ne sitten tule riittävän ajoissa ja tarpeeksi korkealta taholta. Ai demokratiako? Eikö se ole suoraa kansanvaltaa, joka on siellä katsomossa? Sen aika on sitten taputtaa tai buuata, kun esitys on ohi. Mutta ei sitä esityksen aikana saa päästää lavalle.

Meidän tavallisten kansalaisten tehtävä näyttää edelleen olevan rivissä kulkeminen käskyjen tahdissa.

Suomalaisella johtajuudella on pitkät perinteet: isäntävallassa. Sen nykyinen muoto on isäntävaltainen individualismi. Tämä jälkiliite ei ole muuttanut toiminnan tapaa, vain tyyliä.

Jos vielä 1980-luvulla elinkeinoelämän esikunnat rekrytoivat johtajiaan armeijasta eläköityvistä komentajista ja etsivät johtamisoppejaan sotaromaaneista, niin nyt ovat yhteiskunnan insinöörit olleet ohjaksissa jo vuosikausia. Tämä siirtymä ruodusta riviin ei ole niin suuri kuin päältä päin näyttää.

Meidän tavallisten kansalaisten tehtävä näyttää edelleen olevan rivissä kulkeminen käskyjen tahdissa vaikka niitä nyt kannustimiksi kutsuttaisiinkin. Meidän on osattava kulkea sen viivan oikealla puolella, jonka päättäjät piirrättävät meille elämän ohjenuoraksi: emme saa elää yli varojen. Tämän piirroksen prototyyppi löytyy ”elämän taloustieteen” oppikirjan johdannosta, jossa käsitellään rationaalisen talousihmisen käyttäytymistä.

Meillä on nyt Suomessa hallitus, joka haluaa tulla tunnetuksi kyvystään johtaa. Haasteet ovat suuret ja niiden katsotaan vaativan nopeita ja kauaskantoisia päätöksiä. Ensin on piirretty kulkukaavio, ja sitten meidän oletetaan hyppäävän ruudusta toiseen kuin pienten tyttöjen juuri lumien sulettua. Nyt vain on talvi tulossa, ja lumi on peittämässä tämän ruudukon. Mitenkäs se tuottavuusloikka sitten tehdään? No sitten piirretään vain lumeen ruudukko! Ja taasko meidän on loikattava?

Tämä alkaa muistuttaa krokettipeliä ihmemaassa, jonka keskeltä kuuluu kuningattaren huuto: ”päät poikki!”. Tässä tilanteessa, jossa ”on pakko juosta alati nopeammin pysyäk-seen paikallaan” joutuu lopulta kysymään itseltään ”kuka minä olen, kas siinä pulma?” Neuvottomuus valtaa mielen. Mutta ehkä se onkin tällaisen johtamisen tarkoitus. Kun antaa neuvottomia neuvoja monille, niin voi toteuttaa niiden harvojen neuvoja, jotka näitä johtajia itse asiassa tuntuvat johtavan. Kutsutaanko tätä mielivallaksi.

Machiavelli totesi, että ruhtinas tunnetaan neuvonantajistaan. Tämä tuntuu pitävän hyvin paikkansa myös Suomen nykyisen hallituksen kohdalla. Jos pääministerin lähimpinä neuvonantajina ovat – kuten mediassa on annettu ymmärtää – Jorma Ollila, Esko Aho, Matti Vanhanen, Anne Berner ja Olli Rehn, miksei myös Elinkeinoelämän keskusliitto ja valtiovarainministeriö, niin ihmettelyn kummajainen katoaa neuvottomastakin mielestä hallituksen tekemiä linjauksia seuratessa.

Siinä eivät tunnu näiden puolueiden vaaleja edeltävät lupaukset painavan mitään, kun koulutuksesta leikataan, mutta yritystukia kasvatetaan. Lainkuuliaisia pientuloisia kuritetaan, mutta rikkaiden lainvastainen verokeinottelu armahdetaan. Harmaan talouden torjuntaan tarkoitettuja rahoja leikataan, suomalaisten sijoittajien piiloutuminen hallintarekistereihin sallitaan puhumatta ylipäänsä siitä, että pääomatulojen osuutta pyritään kasvattamaan merkittävästi työtulojen kustannuksella. Tähän meidän tulisi suostua sopimusteitse, sillä muussa tapauksessa johtajat näyttävät kyntensä. Vaikka tämä johtajuusoppi tuokin helposti mieleen Machiavellin kuvauksen johtajasta kettuna ja leijonana, niin kyllä nämä luontokappaleet tässä tapauksessa ovat aivan liian jaloja eläimiä finanssikapitalismin mielivallan vertauskuviksi.

Yksi asia minua ihmetyttää tässä korttipelissä, jonka pyörittäjät joutuvat alati hokemaan juu-juuta järjestelmän kuningattarelle. Miten ihmeessä päähallituspuolueen vastuulliset poliitikot voivat seurata sivusta tätä peliä tekemättä mitään? Tämä ei vastaa käsitystäni maalaisliitto-keskustapuolueesta ja sen poliittisesta pääomasta. Sain siitä itsekin osani. Isoäitini oli aikoinaan maalaisliiton piirisihteeri ja eduskuntaehdokas ja isäni puolueen aktiivina lunasti maalaisliiton ikuisjäsenyyden.

Olen ollut isäni tarkka kuunteluoppilas ja siitä kiitollinen. Hyvässä yhteisymmärryksessä keskusteltiin, sillä isän maalaisliittolaisille Alkio ei ollut pelkkä seinäkoriste. Toki tiedän hyvin, että tämä puolue on samalla ollut suurpääoman puolue. Tämä kaksijakoisuus voi vaivata niin puoluetta kuin sen yksittäisen jäsenen mieltä. Joskus 1980-luvun lopulla annoin Suomenmaalle laajan haastattelun, jossa kyselinkin kuinka kauan kestää kepun henkseli, jonka toinen olkain on kiinni rintamiestalon tupaillassa ja toinen olkain New Yorkin pörssipiireissä. Pitkään se on kestänyt, mutta kuinka pitkään?

Kirjoittaja on politiikan tutkija.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Lääkäri mittaa potilaan verenpainetta klinikalla Havannassa. Kuuban perustuslain mukaan julkinen terveydenhuolto on kaikkien ihmisten oikeus, ja valtion vastuulla on taata hoitopalvelujen saatavuus, maksuttomuus ja laatu.

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
04

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 
05

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset