Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan maailman vauraimmat valtiot ovat epäonnistuneet katastrofaalisella tavalla pakolaiskriisin hoidossa.
Vain kymmenesosa 1,15 miljoonasta kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevasta pakolaisesta on uudelleen sijoitettu turvallisiin maihin. Suurimman vastuun pakolaisista ovat joutneet kantamaan kehitysmaat.
Amnesty arvostelee maailman johtajia pakolaiskriisin epäonnistuneesta hoidosta, minkä seurauksena miljoonat ihmiset joutuvat elämään keskellä humanitaarista hätää.
Amnesty julkaisee tänään maanantaina kahdeksan kohdan suunnitelman globaalin pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Suunnitelmassa vaaditaan maailman rikkaimpia valtioita muun muassa lisäämään humanitaarisen avun rahoitusta, ottamaan vastaan enemmän pakolaisia sekä varmistamaan turvalliset ja lailliset maahantulokeinot.
Valtaosa kehitysmaissa
Konfliktit Syyriassa, Irakissa, Afganistanissa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ovat nostaneet pakolaisten määrän historialliseen ennätykseen. Myös Lounais-Aasian pakolaistilanteen odotetaan pahentuvan pian alkavan ”purjehduskauden” myötä. Tuhannet rohingya-vähemmistöön kuuluvat ihmiset ovat jo paenneet Myanmarin hallinnon vainoa.
Maailman vauraimmat valtiot ovat ottaneet vastaan vain noin kymmenesosan 1,15 miljoonasta haavoittuvimmassa asemassa olevasta pakolaisesta. Suurimman vastuun pakolaisista kantavat Lähi-idän, Afrikan ja Aasian köyhemmät maat, joissa elää 86 prosenttia maailman 19,5 miljoonasta pakolaisesta.
– Toisen maailmansodan jälkeen luotu kansainvälinen pakolaisten suojelumekanismi uhkaa romuttua, mikäli maailman johtajat eivät onnistu suojelemaan ihmisiä, jotka pakenevat sotaa ja vainoa. Pakolaisilla on kansainvälinen oikeus hakea ja saada suojelua, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson sanoo järjestön tiedotteessa.
Rahoituksen puute kärjistää
Rikkaimmat valtiot eivät Amnestyn mukaan myöskään riittävällä tavalla osallistu humanitaarisen avustustyön rahoittamiseen. Lokakuun alkuun mennessä YK oli saanut Syyrian pakolaisten auttamiseksi kasaan 46 prosenttia rahoitustarpeesta, ja Etelä-Sudanin avustussummasta oli kasassa vain 17 prosenttia.
Rahoituksen puute vaikuttaa merkittävästi siihen, miten pakolaisten ruoka-, lääke- ja muu humanitaarinen apu voidaan järjestää.
– Kun G20-maiden johtajat tapaavat ensi kuussa Turkissa, he eivät saa poistua kokouksesta ennen kuin heillä on konkreettinen suunnitelma ja selkeä aikataulu, jolla varmistetaan kestävä rahoitus maailman pakolaiskriisien ratkaisemiseksi, Johansson sanoo.
– Ratkaisujen sijaan monet hallitukset ovat keskittyneet pitämään ihmisiä rajojensa ulkopuolella. Samaan aikaan tuhannet ihmiset ovat kuolleet merellä tai elävät epäinhimillisissä oloissa piikkilanka-aitojen varjossa. Tämä osoittaa moraalista rappiota korkeimmalla tasolla.
uutiskirje 