Onko Suomen kilpailukyvyssä todella juuri 10–15 prosentin aukko? Eikö palkkamaltilla olisi juuri mitään merkitystä Suomen julkisen talouden tilaan?
Vastaukset kysymyksiin ovat on ja ei, jos kysytään hallitukselta. Hallitus on naulannut kiinni tavoitteen kilpailukyvyn parantamisesta juuri 10–15 prosentilla ja ajaa kuilua kiinni muun muassa työehtojen heikentämisellä. SAK:n esittämä palkkamaltti ei sille riitä, koska VM:n laskelmien mukaan julkisen talouden tasapaino sillä paranisi vain 0,4 prosenttia suhteessa bkt:hen vuonna 2019.
Asiantuntijat kummastelevat hallituksen laskelmia. Professori Sixten Korkman sanoo maanantaina Kauppalehden haastattelussa, että laskelmat Suomen 10-15 prosentin kilpailukykykuilusta ovat hataralla pohjalla.
Varmaa tietoa ei ole
Korkmanin mukaan ekonomistit eivät pysty esittämään varmaa tietoa siitä, kuinka paljon Suomen kustannuskilpailukyky on heikentynyt.
Hallitus nojaa lähinnä Suomen Pankin johtokunnan neuvonantajan Lauri Kajanojan laskelmaan siitä, kuinka paljon Suomen kustannuskilpailukyvyn tulisi parantua.
– Minusta hän hyvin spekulatiivisella tavalla arvioi, että me tarvitsisimme 10-15 prosentin kilpailukyvyn kohenemisen, jotta vaihtotase olisi tasapainossa, Korkman sanoo.
– Se on analyyttisesti mielekäs lähestymistapa, mutta kyllä se on hataralla pohjalla oleva analyysi.
Korkmanin mukaan keskustelussa toiset katsovat taaksepäin Suomen keskimääräistä kilpailukykyä vaikkapa euroon liittymisen jälkeen ja tarkastelevat sitten kustannustason alentamista verrattuna jonkin tietyn vuoden tasoon. EU-komission mittareilla kilpailukyvyn kuilu on aika suuri, kun taas esimerkiksi OECD:n mittareilla Suomella ei ole pulmaa.
Ekonomisteilla ei siis Korkmanin mukaan ole selkeää vastausta siihen, kuinka paljon Suomen kustannuskilpailukykyä tulisi parantaa, mutta hänen mukaansa suunta on selvä. Viisi prosenttia ei ole liikaa eikä hallitus millään tavalla liioittele ongelmaa.
Yli miljardin heitto
Myös arvio palkkamaltin vaikutuksista julkisen talouden tilaan riippuu siitä, keneltä asiaa kysyy ja kuinka arvio lasketaan. Suomen Kuvalehden mukaan Kansainvälisessä valuuttarahasto IMF:ssä ja Suomen Pankissa tutkijana toiminut taloustieteilijä Juha Tervala Helsingin yliopistosta ei ole vakuuttunut valtiovarainministeriön laskelmista palkkamaltin vaikutuksista vuosille 2016–2019.
VM arvioi, että palkkamaltin seurauksena bruttokansantuote olisi vuonna 2019 kaksi prosenttia suurempi kuin peruslaskelmassa. VM:n mukaan julkisen talouden tasapaino palkkamalttivaihtoehdossa taas olisi noin 0,4 prosenttia suhteessa bkt:hen parempi vuonna 2019.
Tervalan mukaan VM:n arvio on alakanttiin. Se käyttää eri lukuja kuin esimerkiksi Euroopan komissio ja OECD. Niiden luvuilla julkisen talouden tila olisi Tervalan laskelmissa 1 230–1 450 miljoonaa euroa parempi vuonna 2019 kuin VM:n luvuilla.
Suomen Kuvalehdessä Tervala sanoo VM:n turvautuneen pikkujippoon, jonka vaikutus on hyvin suuri.
Laskelmatavan valinnalla on Tervalan mukaan suuri merkitys harjoitettavaan politiikkaan:
– Jos palkkamaltti parantaa julkisen talouden tilaa enemmän kuin VM:n laskelma antaa ymmärtää, niin leikkauksia ja muita rakenteellisia uudistuksia tarvitaan vähemmän.
Helsingin yliopiston julkistalouden professori Markus Jäntti arvioi äsken, että VM:n korkeat virkamiehet käyttävät aika häikäilemättömästi valtaa.