Työtön tipahtaa vastaisuudessa viisi kuukautta aiemmin työmarkkinatuelle kuin nykyisin. Se nostaa ansiosidonnaiselta työmarkkinatuella putoavien määrää 15 000:lla vuosittain, ellei työllisyystilanne parane oleellisesti.
Työmarkkinatuki riittää harvalla elinkuluihin. Kelan tilastojen mukaan noin puolet työmarkkinatuella olevista saa asumistukea ja noin joka kolmas toimeentulotukea. Joka neljäs saa sekä asumis- että toimeentulotukea.
Vuoden 2017 alusta ansiosidonnaista työttömyysjaksoa lyhennetään 100 päivällä, hallitus esittää. Muutos koskee alle 58-vuotiaita. Alle kolmen vuoden työhistorialla ansiosidonnaista tukea saisi 300 arkipäivältä, pidemmällä työhistorialla 400 päivältä.
Kelan johtava tutkija Pertti Honkonen arvioi, että työttömyystukien leikkaus tekee samanlaista jälkeä kuin 1990-luvun lamasäästöt, jollei työllisyys käänny äkkiä nousuun.
– Meillä on rekistereissä tuhansia ihmisiä, jotka ovat saaneet työmarkkina- ja toimeentulotukea hyvin pitkiä aikoja. Monet heistä ovat eläneet tuilla 1990-luvun lamasta lähtien. Toki iän kasvaessa osa heistä on jäänyt eläkkeelle.
Honkosen mielestä paras keino saada nämä ihmiset takaisin työmarkkinoille olisi palkkatuki. Sen turvin pitkäaikaistyöttömiä voisi työllistää julkiselle sektorille. Honkonen sanoo, että kurssitus ja työharjoittelu ovat huonompia vaihtoehtoja.
– On harmillista, että palkkatukien määriä leikataan. Palkkatuetussa työssä ihminen pääsee paremmille ansioille ja kiinni työntekoon. Se olisi hyvä vaihtoehto ainakin kunnes työllisyystilanne paranee.
Rakennemuutokseen ei apua
Työttömyysturvan leikkaukset eivät nopeuta työllistymistä millään tavoin rakennemuutospaikkakunnilla, huomauttaa työministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen.
– Työelämän vaatimukset muuttuvat nopeasti. Kun tehdas on lähtenyt alta, ihmisillä ei ole sellaista osaamista, jota nykypäivän työelämässä vaaditaan.
Tiaisen mukaan iso ongelma on pidentyvä työttömyys. Sen takia muutosturvaan tulisi saada nykyistä enemmän koulutusta uusiin ammatteihin ja uusin työtehtäviin.
– Pitäisi ennakoitavasti kouluttaa ja hakea vaihtoehtoja.
Hän pitää hyvänä, että hallitus ei kiristänyt nuorten pääsyä ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle.
– Työmarkkinatuelle joutuminen lisää köyhyyttä, ja nuorten köyhyys on muutenkin kasvamassa.
Valtion taloutta ajatellen työttömyysturvan leikkaus on Tiaisen mukaan huono vaihtoehto. Se vähentää työnantajien menoja, mutta lisää valtion menoja. Parempi vaihtoehto olisivat työllistämistoimet.
– Jos työllistetään enemmän vaikka palkkatuella, veroja maksetaan vähän enemmän, säästetään muita kuluja ja pidetään ihmiset työkuntoisina. Työttömyystukien leikkaaminen ei lisää valtion tuloja, vaan työttömien köyhyyttä.
Isku vaikeimmin työllistyville
Hallitus toivoo työttömyysturvaleikkausten jouduttavan työllistymistä.
SAK:n ekonomisti Joonas Rahkola muistuttaa, että noin 40 prosenttia ansiopäivärahan saajista työllistyy ensimmäisen kolmen kuukauden aikana.
– Yhteensä ensimmäisen puolen vuoden aikana uuden työpaikan löytää 60 prosenttia työttömistä.
Työttömyyden pidentymiseen syynä ovat usein työpaikkojen kato omalla työssäkäyntialueella, ikä ja/tai vanhentunut osaaminen.
Yli vuoden työttömänä on joutunut olemaan 112 800. Heistä 49 500 oli elokuussa ollut yhtäjaksoisesti yli kaksi vuotta työtä vailla.
uutiskirje 
