Heidi Köngäksen Hertta on kuvaus Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon kompleksisesta rakkaustarinasta vakaumuksen ja intohimon kiihkossa. Se on myös kuvaus mielivaltaisesta totalitarismista, julmuudesta ja juonittelusta.
Romaani kuvaa Hertta Kuusisen vaiheita vuosina 1939–48. Keskiössä on Kuusisen poliittinen ura ja rakkaustarina Yrjö Leinon kanssa. Osansa saa myös Etsivän Keskuspoliisin päällikkö Esko Riekki, jolle tiedot Kuusisesta ja ylipäätään kommunistien toiminnasta vuotavat rahavaikeuksissa olevalta Leinolta rahakuoren kätevästi sujahtaessa taskusta toiseen.
Köngäs on tehnyt kirjaa ja samasta aiheesta valmistumassa olevaa tv-elokuvaa varten huolellisen taustatyön.
Aatteen tulisielu on aistillinen, rakkaudenkaipuinen sensuelli nainen ja ilmeinen feministi.
Hertassa hän tunkeutuu kirjaimellisestikin Hertta Kuusisen ajatuksiin ja ihon alle. Hänen Herttansa ei ole vain kaikkien tuntema Otto Wille Kuusisen kiihkeä kommunistitytär, joka tovereineen pyrkii luomaan Suomesta kommunistisen ihannevaltion. Tämä aatteen tulisielu on aistillinen, rakkaudenkaipuinen sensuelli nainen ja ilmeinen feministi. Hän ihaili ja pyrki noudattamaan marxilaisen feministin ja diplomaatti Aleksandra Kollontain vapaaseen rakkauteen kehottavia ohjeita.
Täysiverinen hedonisti
Poliittinen toiminta vei Kuusisen kuritushuoneeseen 1930-luvulla. Jatkosodan aikana hänet laitettiin ”turvasäilöön” ilman tuomiota.
Vankilavuodet jättivät jälkensä. Romaani alkaa Hertan tiilenpäiden laskemisesta ja vihdoin totuttelusta vapauteen vuonna 1939. Hän on hedonisti, joka nauttii täysillä vapauden tuomista arjen ylellisyyksistä ja sittemmin rakkauden huumasta.
Kuusisen ensimmäinen toveriavioliitto on päättynyt eroon ja kommunistinainen rakastuu tulisesti naimisissa olevaan Yrjö Leinoon.
Romua ja intohimoa riittää rakkauden kiertotiellä samalla kun Kuusinen sodan piileskelyvuosien jälkeen tekee komean poliittisen karriäärin. Vuoden 1948 eduskuntavaaleissa hän sai 58 770 henkilökohtaista ääntä.
Köngäs kuvaa Kuusisen intohimon hämärän kohteen ja lopulta aviomiehen Yrjö Leinon joltisenkin vastenmieliseksi, bakteerikammoiseksi, miltei psykopaatiksi henkilöksi, joka pelaa likaista, salaista peliä ilmiantajana. Tätä teoriaa ei ole historiallisesti todistettu, mutta vihjailtu sitäkin enemmän.
Sotien jälkeinen sisäministeri Leino joutui eroamaan. Kenkää hän sai myös niin puolueesta kuin toveripiiristäkin. Leinosta tuli kaikkien halveksima persona non grata.
Juri-pojan kohtalo
Köngäksen tulkinta Suomen yhdestä kiinnostavimmasta naisesta ja hänen kanssaihmisistään hakee todistusvoimansa historiallisista faktoista, joita kirjailija pyörittelee kaunokirjallisuuden tuomin oikeuksin reippaanlaisesti fiktiota faktojen lomaan ripotellen.
Kirjan koskettavimmissa osissa Kuusinen ikävöi Juri-poikaansa, jonka hän joutui jättämään ikään kuin pantiksi Neuvostoliittoon palattuaan sieltä Suomeen 1934. Kun äiti lopulta kuulee poikansa menehtyneen työleirillä, suru on riipaisevan lohdutonta. Äiti on aina äiti. Hertta Kuusinen ei lakkaa kyselemästä, miksi hänen rakastamansa isä Otto Wille Kuusinenkin oli niin vaitonainen asiasta, ja miksi ylipäätään tieto Neuvostoliitosta ei kulkenut Suomeen.
Kirja päättyy Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon avioeroon, jota Leino juhlistaa ryypiskelemällä ja hyvällä aterialla, Kuusinen istuskelemalla heidän aution asuntonsa ikkunalla, kun kaikki on loppu.
Entä sitten? Hyvä Heidi Köngäs, haluamme tietää, mitä sitten. Erinomainen historiallinen romaani suorastaan vaatii jatkoa.
Heidi Köngäs: Hertta. Romaani. Otava 2015. 285 sivua.
Aihepiiristä nähdään joulukuussa TV1:ssä kolmiosainen tv-sarja Punainen kolmio, jonka Köngäs on ohjannut. Käsikirjoittajina ovat hänen lisäkseen Taina West ja Leena Virtanen.
uutiskirje 
