Vuonna 2010 Englannissa elokuva-alaa opiskeleva Yasmin Fedda matkusti entiseen asuinmaahansa Syyriaan aloittaakseen A Tale of Two Syrians -dokumenttinsa kuvauksen.
Dokumentin oli määrä olla aluksi kertomus kahden syyrialaisen – luostarissa elävän munkin ja muotisuunnittelijana työskentelevän irakilaispakolaisen – elämästä. Elokuvan teon loppuvaiheet muuttuivat huomattavasti dramaattisimmaksi, kuin Fedda olisi ikinä uskonut.
Ohjaaja oli aloittanut filminsä editoinnin, kun Syyrian kansannousu alkoi. Tämä viivästytti dokumentin valmistumista kuukausia, sillä Fedda joutui pohtimaan elokuvan teeman uusiksi. Dokumentista tuli lopulta kuvaus kahden syyrialaisen unelmista vapaudesta.
Itselläni on useita identiteettejä, jotka elävät rinnakkain.
– En ajatellut, että dokumentista tulisi kuvaus diktatuurista, mutta niin siinä kävi. Asiat piti käsitellä hienovaraisesti, sillä päähenkilötkään eivät suoraan uskaltaneet kritisoida diktatuuria kameralle, kertoo Fedda, joka vieraili Helsingissä lokakuussa Middle Eastern Arts and Film -festivaaleilla.
Dokumentti avaa autoritaarisen valtion todellisuutta ennen kansannousuja. Luostarissa keskustellaan kansalaisyhteiskunnan kehittämisestä rauhanomaisin keinoin, toisaalta Syyrian valtiontelevisio soittaa al-Assadia ylistäviä lauluja. Hallitusta ei kukaan kritisoi suoraan, mutta ihmisten haaveissa elää silti vapaus.
Vapaushaaveista veriseksi sisällissodaksi
Sisällissodan jatkuessa jo melkein viidettä vuotta miljoonat syyrialaiset ovat joutuneet jättämään kotinsa.
Pakolaisuutta käsittelee myös Feddan dokumentti Queens of Syria, joka toi ohjaajalle parhaan ohjaajan palkinnon Abu Dhabin filmifestivaaleilla.
Dokumentissa Fedda seuraa Jordaniassa pakolaisina eläviä syyrialaisnaisia. Naiset käsittelevät sodan traumojaan toteuttamalla teatteriesityksen kuuluisasta Troijan naiset -näytelmästä. Teatterin avulla naiset rakentavat yhteyden Troijan naisiin, jotka jakoivat vuosituhansia sitten heidän kohtalonsa: sodan, maanpaon ja menetykset.
Fedda toivoo, että tällä hetkellä myös Euroopassa käytävässä pakolaiskeskustelussa muistettaisiin inhimillinen puoli.
– Pakolaisia lähestytään jatkuvasti negatiivisen kautta. Asiaa voisi ajatella myös positiivisesti niin, että pakolaiset tuovat taitonsa ja työvoimansa uuden maan käyttöön. Siksi kotouttaminen on tärkeää.
Nykyisin Lontoossa asuva palestiinalaistaustainen Fedda on syntynyt Kuwaitissa ja asunut niin Syyriassa kuin Roomassa. Maailmankansalaiselle Euroopassa käytävä nationalistinen keskustelu tuntuu siksi absurdilta.
Feddasta on virheellistä väittää, että esimerkiksi arabikulttuuri ja eurooppalainen kulttuuri sulkisivat toisensa automaattisesti pois.
– Itselläni on useita identiteettejä, jotka elävät rinnakkain. En näe niitä toisiaan poissulkevina. Esimerkiksi kaikki suomalaisetkaan eivät varmasti ole keskenään samanlaisia, joten miksi ajatella, että ihminen määräytyy vain kansalaisuutensa perusteella?
Fedda itse ei ole kohdannut ennakkoluuloja taustansa takia. Hän tosin huomauttaa, että ulkomaalaisiin suhtautuminen voi riippua monista tekijöistä.
– Puhun sujuvaa englantia enkä käytä päähuivia. Esimerkiksi hijabia käyttävät ystäväni kokevat syrjintää jo eri tavalla.
Isis vain pieni osa konfliktia
Syyriassa sotivat nyt kapinallisjoukkojen ja Syyrian hallituksen lisäksi Isis, Yhdysvallat ja Venäjä. Tämä näyttää tekevän konfliktin ratkaisusta yhä vaikeampaa. Suomessakin osa poliitikoista, kuten perussuomalaisten Simon Elo, ovat ehdottaneet, että lännen pitäisi liittyä taisteluun Isistä vastaan al-Assadin kanssa.
Fedda muistuttaa, että al-Assadin hallitus on tappanut konfliktissa siviilejä eniten sodan aikana. Lisäksi ei ole näyttöä, että hallitus olisi aktiivisesti taistellut Isisiä vastaan.
– Isis on konfliktin seuraus eikä syy. Niin kauan kuin al-Assad on vallassa, myös Isis on Syyriassa.
Syyriassa on yhä jäljellä tahoja, jotka yrittävät vaikeissa oloissa rakentaa rauhaa eri ryhmien välille. Isisin pommituksen sijasta kansainvälisen yhteisön tulisi Feddan mielestä keskittää energiansa väkivallan katkaisuun.
– Ensimmäinen askel olisi lopettaa väkivalta, jonka merkittävä osa ovat hallituksen iskut.
uutiskirje 
