Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo esittää Yhteiskuntapolitiikka-lehden blogissa selityksen sille, että sotesta tuli taas sotku, jossa asiantuntijoiden mielipiteellä pyyhittiin pöytää. Hänen mukaansa kyse oli politiikan piiloagendoista. Edellinen hallitus väitti uudistavansa sote-palveluita, mutta todellisuudessa se halusi tappaa pikkukunnat ja saada ympäryskunnat kuriin. Nyt Juha Sipilän keskusta väittää uudistavansa sote-palveluita, kun se todellisuudessa haluaa maakuntien Suomen.
Hiilamo kirjoittaa, ettei kuntauudistuksessa ja maakuntauudistuksessa ole sinänsä mitään väärää. Sotkua syntyy siitä, ettei todellisia tavoitteita uskalleta sanoa ääneen.
”Asiantuntijat typerässä näytelmässä”
”Sote-asiantuntijat olivat jälleen mukana typerässä näytelmässä, jossa uskoteltiin heidän mielipiteellään olevan merkitystä, vaikka todellisuudessa keskustalaiset maakuntien miehet olivat jo sopineet asian. Asiantuntijat kyllä kestävät narrien roolin, mutta isompi ongelma on se, että julkinen keskustelu ja poliittinen peli vääristyvät. Tässä on sote-sotkun syy.”
Hiilamo kertaa, että hallitusohjelmassa sovittiin alueita olevan enintään 19. Kesällä hallituksen nimittäminä työskennelleet selvitysmiehet ehdottivat enintään 12 aluetta. Syyskuun puolivälissä sosiaali- ja terveysministeriö järjestämässä asiantuntijakuulemisessa mielipiteet jakautuivat, mutta yleisesti kannatettiin enintään selvityshenkilöiden esittämää lukumäärää. Asiantuntijatyössä lähes poikkeuksetta päädyttiin siihen, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen näkökulmasta Suomi olisi syytä jakaa noin 4–12 alueeseen.
Itsehallinto ja vaalit ilman sote-palveluita
Torstaina Sipilä löi hallituskriisin uhalla lukkoon 18 maakunnan mallin.
”Tarinan mukaan Sipilä on myöntänyt kokoomuksen eduskuntaryhmälle tämän vaikuttavan oksettavasti keskustalaiselta ja siksi ottaneensa kokoomuslaisille mukaan oksennuspusseja. Tästä alkoi kriisi, joka vei hallituksen viimeiselle rajalle perjantain ja lauantain välisenä yönä”, kirjoittaa Hiilamo.
Hänen mukaansa lopputulos on kolmen maakunnan osalta älytön: ne saavat itsehallinnon ja vaalit sote-palveluiden järjestämiseksi mutta eivät kuitenkaan saa järjestää sote-palveluita.