Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti keskiviikkona lausuntokierrokselle hallituksen valmisteleman ”yritysten kilpailukykyä kohentavan lakipaketin” eli niin sanotut pakkolait. Niiden tavoitteena on alentaa yksikkötyökustannuksia.
Lausuntoja pyydetään työelämään, työoikeuteen ja perusoikeuksiin perehtyneiltä asiantuntijoilta. Aikaa on 9.12.2015 saakka. Hallituksen on tarkoitus antaa lakiesitykset eduskunnalle helmikuussa 2016, jos työmarkkinajärjestöt eivät pääse sopuun toimista kilpailukyvyn parantamiseksi.
Lakipakettiin sisältyvät muutokset koskevat sairausajan palkkaa, loppiaisen ja helatorstain työaikaa pidentävää vaikutusta, vuosilomien enimmäispituutta ja lomarahojen enimmäismäärän rajoittamista. Samassa yhteydessä ehdotetaan säädettäväksi työntekijän oikeudesta lomaltapaluukorvaukseen.
Lakimuutoksilla tavoitellaan viiden prosentin parannusta yritysten kustannuskilpailukykyyn, mikä tukee talouden kasvua ja lisää työllisyyttä. Hallituksen mukaan muutokset ovat välttämättömiä, jotta Suomen talous saadaan nousuun.
Kolmen vuoden määräaika
Lakipaketti rajoittaisi kolmen vuoden ajan työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen oikeutta sopia työehtosopimuksilla työntekijän kannalta paremmista eduista. Sairausajan palkkaa, loppiaista ja helatorstaita, vuosilomien kestoa ja lomaltapaluukorvausta koskevat säännökset jäisivät pysyvästi voimaan.
Hallituksen mielestä rajoitukset eivät ole perustuslain vastaisia, koska ne ovat tarkkarajaisia, kohdistuvat vain rajoitettuun osaan työ- ja virkaehtosopimusten sisällöstä, niillä ei puututa voimassa oleviin työ- ja virkaehtosopimuksiin ja rajoitukset ovat voimassa määräajan. Rajoitukset eivät ulotu työnantajan ja työntekijän keskinäisiin sopimuksiin. Lopullisen sanan asiassa lausuu Annika Lapintien johtama perustuslakivaliokunta.
Lakien on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2016. Niitä sovellettaisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin, joista sovitaan lain voimaantulon jälkeen eli nykyisten sopimusten päätyttyä.
Tapaturmasta ei karenssipäivää
Lakipakettiin sisältyy sairausloman karenssi. Ensimmäinen työstäpoissaolopäivä olisi palkaton. Karenssipäivää ei olisi, jos poissaolo johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista tai jos työntekijä on uudelleen 30 päivän kuluessa poissa samasta syystä.
Lisäksi työnantajan täytyisi maksaa vain 80 prosenttia palkasta seuraavilta kahdeksalta sairauslomapäivältä nykyisen sadan prosentin sijaan.
Loppiainen ja helatorstai muuttuisivat palkattomiksi vapaapäiviksi. Ne eivät lyhentäisi työaikaa. Helatorstain ja arkipäivälle sijoittuvan loppiaisen työtunnit tulisi tehdä etu- tai jälkikäteen pidentämällä muiden työpäivien työaikaa tai lauantaina.
Jos työntekijän täytyy olla töissä helatorstaina tai loppiaisena, hänelle maksettaisiin tästä normaali säännöllisen työajan palkka, ilman sunnuntaityökorotusta. Jos loppiainen kuitenkin on sunnuntaina, maksettaisiin työntekijälle sunnuntailisät.
Vuosiloma lyhenee, lomarahoista leikataan
Lakipaketin mukaan työehtosopimuksella saisi sopia, että kuukaudessa kertyy enintään kolme päivää lomaa. Näin ollen lomaoikeus voisi olla enintään kuusi viikkoa vuodessa.
Vuosilomalakiin lisättäisiin uusi säännös lomaltapaluukorvauksesta, joka työntekijällä olisi oikeus saada palatessaan töihin vuosilomalta. Korvauksen määrä olisi 35 prosenttia työntekijän vuosilomapalkan määrästä. Lisäksi työmarkkinaosapuolten mahdollisuuksia sopia lomarahan enimmäismäärästä rajoitetaan. Tämä leikkaisi nykyään maksettavia lomarahoja noin 30 prosentilla.
Lisää muutosturvaa
Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työntekijöiden muutosturvaa parannetaan asettamalla työnantajalle velvollisuus järjestää irtisanotuille työllistämistä edistävää valmennusta tai koulutusta.
Lisäksi työnantajan olisi järjestettävä irtisanomalleen työntekijälle työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä. Nämä velvollisuudet koskevat vähintään 20 työntekijää työllistäviä yrityksiä sekä kuntia ja valtiota.
lehti 