Euroopan unionin vasemmistopuolueet, myös vasemmistoliitto, vastustavat EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja investointisopimusta (TTIP). EU-vasemmisto haluaa jopa keskeyttää sopimusneuvottelut. Miksi?
Suomalaisten ammattiliittojen keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava kannattavat TTIP-neuvotteluja. Keskusjärjestöjen mukaan kaupan ja investointien esteiden poistaminen vilkastuttaa taloutta kummallakin puolen Atlanttia. Se tuottaa työtä ja hyvinvointia.
Keskusjärjestöjen kanta on perusteltu. TTIP-vastustus sen sijaan on vanhentuneen ennakkoluuloista. Vasemmistopuolueet ovat yhä kuin kylmän sodan juoksuhaudoissa, joissa Yhdysvaltoja ja kanssakäymistä sen kanssa vastustettiin ”periaatteesta”.
USA:ssa työväenliike on usein vastustanut vapaa-kauppaa.
Vasemmiston ”tilannearvio” on luullun ymmärtämistä. Toisaalta sanotaan, ettei neuvotteluista ole saatu tietoja ja toisaalta esitetään varmoja väitteitä sopimuksen vaikutuksista. Tosiasiassa EU:n komissio on julkaissut neuvottelutavoitteensa, tosin vasta painostuksen jälkeen.
EU-maiden ja USA:n välillä on paljon eroja. Esimerkiksi työntekijöiden suojelu ja ammattiyhdistysliikkeen oikeudet lienevät vahvempia EU:ssa, kuluttajien suoja ehkä taas USA:ssa. Yhteistyön ehdoista pitääkin sopia tarkasti.
USA:ssa työväenliike on usein vastustanut vapaakauppaa. Suuret suljetut sisämarkkinat ovat tuntuneet takaavan työpaikat. Pienen Suomen ja sen työntekijöiden etu on mahdollisimman avoin mahdollisuus viedä hyödykkeitä. Vapaakauppa ja -talous ovat kuitenkin aina vastavuoroisia.
TTIP:n kuten muidenkin vastaavien sopimusten vaikeimpia osia on niin sanottu investointisuoja. Toiseen maahan sijoittaville yrityksille halutaan varmistaa toiminnan ehdot sekä taata tasapuolinen kohtelu hallinnon ja oikeuslaitoksen taholta.
Suomalaiset yritykset ovat ilman investointisuojaa kokeneet esimerkiksi Venäjän valtion poukkoilevan ja omia yrityksiä häikäilemättä suosivan politiikan. Nokia joutui maksamaan pitkän rupian Intiassa.
Tietenkin EU-maiden yrityksille tulee TTIP-sopimuksen myötä USA:ssa sama suoja, kuin yhdysvaltalaisille yrityksille EU:ssa.
Investointisuoja ei tietenkään voi rajoittaa demokraattista päätöksentekoa. Toisaalta nykyisinkin lainsäädäntöön usein kirjataan siirtymäaikoja, jotka tasoittavat muutoksia. Kaikkia maassa toimivia yrityksiä samalla tavalla kohteleva lainsäädäntö ja tuomioistuimet takaavat parhaan suojan investoijille.
Riidat yritysten ja valtioiden välillä tulee ratkaista vakinaisissa tuomioistuimissa, ei esillä olleella välimiesmenettelyllä. EU:n edustajat ovatkin vakuuttaneet, että tähän suuntaan mennään.
Jopa neuvottelujen vastustaminen on todella erikoista. Tämä on vasemmistoliitolta taas uusi askel pois työväenliikkeen parhaista perinteistä. Minä luotan tässäkin asiassa mieluummin ammattiyhdistysliikkeen linjaan.
uutiskirje 
