Argentiinan vaalitulos oli iloinen uutinen Latinalaisen Amerikan nousevalle oikeistolle, vasemmiston kannattajat taas pelkäävät poliittisen uudistusprosessin kariutumista.
Buenos Airesin pormestari Mauricio Macri voitti sunnuntaiset presidentinvaalit, joita on luonnehdittu sekä historiallisiksi että yllättäviksi.
Ennen vaalien ensimmäistä kierrosta lokakuussa pohdittiin lähinnä sitä, voittaisiko istuvan presidentin Cristina Fernándezin tukema Daniel Scioli jo ensimmäisellä kierroksella.
Macrin valinta aiheuttaa muutoksia myös koko maanosan poliittiseen tasapainoon.
Toinen kierros kuitenkin järjestettiin, ensimmäistä kertaa Argentiinan historiassa, ja yllättäen viimeiset gallupit näyttivätkin voittoa konservatiivipuolueen Macrille.
Jalkapallojohtajasta poliitikoksi
Boca Juniors -jalkapallojoukkueen puheenjohtajana (1995–2007) ennen poliittista uraansa toiminut liikemies Macri valittiin pääkaupunki Buenos Airesin pormestariksi vuonna 2007. Hänet tunnetaan muun muassa tiukasta linjasta talouden ja siirtolaisten suhteen.
Politiikan ja jalkapallon sekoittuminen ei ole Latinalaisessa Amerikassa harvinainen yhdistelmä. Nostetta poliittiseen uraansa jalkapallon puolelta ovat hakeneet myös esimerkiksi Chilen entinen presidentti Sebastian Piñera sekä Paraguayn presidentti Horacio Cartes, molemmat poliittisesti läheisiä Macrille.
Rikosepäilyjä ja korruptiota
Macri on Argentiinan historian ensimmäinen toisella kierroksella valituksi tullut presidentti. Hän on myös maan historian ensimmäinen presidentti, joka on virkaan astuessaan rikosoikeudellisen tutkinnan kohde.
Macri on liitetty kahteen rikosepäilyyn, joista toisessa häntä syytetään luvattomasta vakoilusta ja salakuuntelusta, toinen taas koskee poliisivoiman käyttöä erään sairaalan työntekijöitä ja potilaita vastaan Buenos Airesissa vuonna 2013. Tapahtumien seurauksena loukkaantui 50 ihmistä.
Lisäksi Macri on yhdistetty korruptioepäilyihin, joista on mahdollisesti tulossa syytteitä myöhemmin.
Isä osti Argentiinan postin
Myös Macrin isä, liikemies Franco Macri, joutui aikoinaan syytettyjen penkille ostettuaan yksityistetyn Argentiinan postilaitoksen presidentti Carlos Menemin (1989–1999) uusliberaalilla kaudella.
Macrin perheen liiketoimet hyötyivät niin diktatuurin kuin sitä seuranneen uusliberaalin kauden aikana.
Menemin taloudellisesti katastrofaalisella kaudella Argentiinassa yksityistettiin oikeastaan kaikki mahdollinen. Vasta Nestor Kirchnerin ja Cristina Fernándezin aikana tärkeimpiä valtion omistuksia saatiin takaisin. Näihin kuuluvat muun muassa valtion rautatiet sekä öljy-yhtiö YPF.
Vaalitulos jakaa Argentiinaa
Nestor Kirchnerin ja tämän puolison Cristina Fernándezin kausilla vietiin läpi lukuisia radikaaleja muutoksia, kuten laki tasa-arvoisesta avioliitosta, sukupuoli-identiteettilaki, medialaki sekä lapsilisää ja työttömyysturvaa koskevia uudistuksia.
Sunnuntain vaalitulos jakaa jo valmiiksi polarisoitunutta Argentiinaa. Peronistipuolueen ja presidentti Fernándezin kannattajat kokoontuvat Plaza de Mayo -aukiolle 9. joulukuuta osoittamaan tukeaan Kirchnerien kausien poliittisille uudistuksille.
Loppu juntan rikosten tutkinnalle?
Lisää vettä myllyyn saatiin, kun oppositiolle läheinen La Nacion -lehti ehdotti heti vaalituloksen selvittyä verkkosivullaan, että diktatuurin aikaisten rikosten tutkinta lopetettaisiin.
”Ei enää kostoa” otsikoidussa jutussa todettiin, että uuden hallituksen valinta olisi sopiva hetki ”lopettaa valheet 1970-luvusta ja nykyiset ihmisoikeusloukkaukset”.
Lehden työntekijät irtisanoutuivat kirjoituksesta. ”Sanomme kyllä demokratialle ja ihmisoikeusrikkomusten tutkinnan jatkamiselle, ja sanomme ei unohtamiselle”, kirjoittivat he tiedotteessaan.
Uusi nouseva oikeisto
Macrin valinta aiheuttaa muutoksia myös koko maanosan poliittiseen tasapainoon. Kirchnerien Argentiina oli Venezuelan, Ecuadorin ja Bolivian sekä muiden vasemmistomaiden tärkeä liittolainen. Macri puolestaan ilmoitti kampanjansa aikana kannattavansa Venezuelan sulkemista ulos alueen kauppajärjestöstä Mercosurista.
Yhdysvalloille vaalitulos on iloinen uutinen. Macrin läheiset suhteet Yhdysvaltojen Argentiinan suurlähetystöön vuonna 2007 tulivat ilmi Wikileaks-sähkeistä, joista kerrotaan toimittaja Santiago O’Donellin kirjassa.
Tuolloin Macrilla oli ”Uskoa ja kasvaa” -niminen säätiö, joka työskenteli yhteistyössä Yhdysvaltain republikaanien instituutin ja saksalaisen Konrad Adenauer -säätiön kanssa ”uusien johtajien kouluttamiseksi”.
Pehmentynyt puhetyyli
Macri edustaa vaaliretoriikallaan Latinalaisen Amerikan uutta nousevaa oikeistoa, joka on pehmentänyt puhetyyliään eikä kampanjoidessaan suoraan vastusta vahvaa valtiota tai sosiaaliohjelmia.
Tässä mielessä hän muistuttaa Venezuelan opposition Henrique Caprilesia tai Ecuadorin Mauricio Rodasia. Miesten takaa löytyykin samoja poliittisia neuvonantajia.
Seuraavat neljä vuotta näyttävät, miten retoriikka ja käytäntö kohtaavat Argentiinassa, ja avaako Macrin voitto tietä oikeiston nousulle myös laajemmin mantereella.
uutiskirje 
