Valtionvelasta kiistely on siitä mukavaa, että jokainen löytää kätevästi perusteluita omalle näkemykselleen velkatason katastrofin asteesta.
Ensimmäinen tapa tarkastella asiaa on velasta hälyttävä Keskuskauppakamarin velkakello, jonka mukaan valtionvelan sadan miljardin euron raja ylittyy tänään torstaina 26.11.2015 iltapäivällä kello 15.35. Se tapahtuu juuri silloin, kun elinkeinoelämän huippuvaikuttajat istuvat Finlandia-talolla kauppakamarien järjestämässä tapahtumassa.
Keskuskauppakamari asetti velkakellon näkyville helmikuussa 2015. Siitä lähtien uutta velkaa on kertynyt yli puoli miljoonaa euroa tunnissa.
– Velan määrä puistattaa, mutta sitä suurempi ongelma on talouskasvun puute. Ainoa ratkaisu on nopea siirtyminen pohjoismaiseen markkinatalouteen, jossa annetaan enemmän tilaa yrittämiselle ja työnteolle, kommentoi Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.
”Ei ylity tänä vuonna”
Velanhoidosta vastaavan Valtiokonttorin mukaan sadan miljardin euron raja ei ylity tänään eikä edes tänä vuonna. Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen sanoi torstaina Ylen haastattelussa, että valtionvelka ei kasva tasaisesti ajan mukana, vaan vaihtelee miljoonina tai miljardeina sen mukaan, otetaanko velkaa lisää vai maksetaanko vanhoja pois.
Laitisen mukaan valtion velka ylitti sadan miljardin rajan muutamaksi päiväksi joitakin viikkoja sitten, mutta laski taas sen alle lainojen maksamisen vuoksi eikä ylity enää tämän vuoden aikana. Jossain vaiheessa valtionvelan suunta kuitenkin menossa uuden lainanoton vuoksi sadan miljardin yli.
Korkomenot ennätysalhaalla
Valtiokonttorin valtionvelka.fi-sivuilta näkee, että velkaa oli lokakuussa 96 miljardia euroa eli 17 494 euroa per asukas.
Viimeksi tällä viikolla valtio otti miljardi euroa lainaa alle prosentin korolla. Vaikka velkaa on euroissa paljon, ovat sen korkokulut pienemmät kuin kertaakaan sitten 1990-luvun laman. Tänä vuonna korkoihin menee runsaat 1,5 miljardia euroa, kun laman jälkeen 1990-luvun lopun nousun vuosina korkoihin meni jopa 5,5 miljardia.
Saatavia henkilöauton verran
Kolmas tapa tarkastella velkaa on verrata sitä saataviin. Heikki Ketoharjun Saatavakellon mukaan Suomen julkisen sektorin velat ovat 163 miljardia euroa ja varat 286 miljardia. Varat kasvavat velkoja nopeammin.
Keskoskauppakamarin Risto E.J. Penttilän mukaan jokaisella suomalaisella on valtion velkaa henkilöauton verran. Ketoharjun Saatavakello taas kertoo, että jokaisen suomalaisen osuus nettovarallisuudesta on 22 454 euroa, siis myös hyvän henkilöauton verran.
Maailman seitsemänneksi rikkain
Jälkimmäistä tulkintaa tukee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professorin Roope Uusitalon Akateemisessa talousblogissa pari viikkoa sitten esittelemä taulukko, jossa maailman maat on pantu järjestykseen julkisen sektorin netto- eikä bruttovelan suhteen.
”Suomen julkisen sektorin nettovelka eli bruttovelan ja finanssivarallisuuden erotus oli IMF:n mukaan viime vuoden lopussa negatiivinen noin -50 prosenttia BKT:sta. Jos EU velkarajat olisi kiinnitetty nettovelkaan, ei Suomella olisi julkisen sektorin velkaantumisen kanssa ongelmia pitkään aikaan. Suomen julkisella sektorilla on nettovelkaa vähemmän kuin millään muulla EU-maalla”, Uusitalo kirjoitti ja totesi Suomen olevan maailman seitsemänneksi rikkain maa.
EU:n velkarajat on kuitenkin sidottu bruttovelkaan ja siksi Suomessa vahditaan silmä tarkkana 60 prosentin velkarajan ylittymistä.