KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Palkansaajilla on ilmastokokouksessa kaksi kärkitavoitetta

Pariisin maanantaina alkaneen ilmastokokouksen kiperin asia on ilmastosopimuksen oikeudenmukainen toteuttaminen.

Pariisin maanantaina alkaneen ilmastokokouksen kiperin asia on ilmastosopimuksen oikeudenmukainen toteuttaminen. Kuva: Lehtikuva/Miguel Medina

”Pariisista odotetaan sitovaa ilmastosopimusta”.

UP/Mika Peltonen
30.11.2015 15.20

Pariisin maanantaina alkaneen ilmastokokouksen kiperin asia on ilmastosopimuksen oikeudenmukainen toteuttaminen.

– Siellä on päätettävä, millä ehdoilla ja kuinka paljon kaikki teollisuusmaat rahoittavat kehitysmaiden päästöjen torjuntatoimia, STTK:n pääekonomisti Ralf Sund kertoo.

Kööpenhaminan vuoden 2010 ilmastokokoukseen osallistunut Sund totesi kokouksen jälkeen, että ”torsoksi jäi”. Sittemmin ilmastokokouksia on pidetty Meksikossa, Durbanissa ja Varsovassa.

– Ne ovat olleet lähinnä välikokouksia, mutta ilmastonmuutoksen torjuntatoimissa on edistytty koko ajan.

Esimerkiksi päästöjen mittaamiseen on Sundin mukaan saatu yhdenmukaisuutta ja tavoitteetkin ovat täsmentyneet.

– Kööpenhaminan kokouksen jälkeen on kansainväliseltä tiedeyhteisöltä (IPCC) tullut myös päinvastaisia, hälyttäviä uutisia, joiden mukaan ilmastonmuutos on ollut nopeampaa kuin oli ajateltu.

Kultapossukerholta kaivataan solidaarisuutta

Myös Suomelle tärkeässä hiilinieluasiassa on Sundin mukaan edetty. Hiilinielu tarkoittaa metsiä, jotka sitovat hiilidioksidia.

– Suomella on isot metsävarat ja me hakkaamme niitä vähemmän kuin metsä kasvaa. On mietittävä ja sovittava, missä määrin hiilidioksidinielumme kasvu voidaan laskea Suomen eduksi, Sund sanoo ja vertaa Suomen tilannetta sademetsäalueisiin.

– Siellä hakataan huomattavasti enemmän kuin metsät kasvavat. Siksi heidän pitää olla muuten tehokkaampia ilmastotoimissaan.

Sund puhui jo viisi vuotta sitten Kööpenhaminan kokouksen jälkeen solidaarisesta ilmastopolitiikasta ja ajaa samaa asiaa edelleen.

– Tarvitaan oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa. Teollisuusmaat ovat kasvattaneet elintasoaan polttamalla hiiltä ja öljyä, minkä seurauksena ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut.

Nyt kun kehitysmaat yrittävät kasvattaa omaa elintasoaan samalla tavalla, teollisuusmaat sanovat niille, että stop tykkänään.

– Ilmastosäännöksiä tehtäessä olisi oikeudenmukaista, että me kultapossukerholaiset tukisimme kehitysmaiden ilmastoinvestointeja.

Ilmastonmuutos on edunvalvontakysymys

Teollisuusmaat aikovat tukea kehitysmaita rahalla.

– Vuoteen 2020 mennessä puhutaan sadasta miljardista dollarista, mutta summasta ei enää riidellä. Enemmän kinataan siitä, millä mekanismilla raha kehitysmaahan menee, mihin sitä voidaan käyttää, miten käytöstä raportoidaan ja miten käyttöä kontrolloidaan.

– Teollisuusmaat Suomi mukaan lukien haluavat, että joka ikinen kehitysmaiden ilmastopolitiikkaan annettu miljoona käytetään vain ilmastonmuutoksen torjuntaan. Pitää olla myös mitattavissa, että annettu tuki tuottaa sen hyödyn, mikä on tarkoitus.

ILMOITUS
ILMOITUS

Maailman palkansaajilla on Sundin mukaan Pariisin kokouksesta kaksi tavoitetta: Kunnianhimoinen, kaikkia maailman maita sitova ilmastosopimus ja palkansaajien oikeudenmukaiset työstä työhön siirtymät.

– Siirtymät ovat ay-liikkeelle puhdas edunvalvontakysymys. Ilmastonmuutos tulee muuttamaan toimialoja, ja jotkut ammatit ja toimialat kuolevat kokonaan pois. Niiden tilalle syntyvillä uusilla aloilla on tärkeää huolehtia, että siirtymät työstä työhön voisivat tapahtua mahdollisimman oikeudenmukaisesti.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

Kati Roudan Lappi-dekkari on todella erilainen.

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään