Yhteiskuntasopimuksen kaatumisesta huolimatta pakkolakien toteutuminen ei ole varmaa. Niiden lausuntokierros päättyy ensi viikolla ja esityksen hallitus aikoo antaa helmikuussa.
SAK:n lakimiehen Jari Hellstenin kirjoittaman muistion perusteella pakkolait ovat ristiriidassa useiden Suomea velvoittavien sopimusten kanssa. Hanke voi kaatua EU-oikeuteen sekä kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimuksiin, jos se edes läpäisee poliittisella päätöksellä eduskunnan perustuslakivaliokunnan seulan. Perustuslakivaliokunnan pitäisi tällöin hyväksyä perusoikeuksien rajoittaminen.
ILO: Oikeus neuvotella ilman kattoa
ILOn sopimukset edellyttävät oikeutta vapaisiin, ilman lain asettamaa kattoa toteutettaviin työehtosopimusneuvotteluihin.
Oikeus työehtosopimusneuvotteluihin ja -sopimuksiin on vahvistettu ihmisoikeutena myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vuonna 2008 antamassa ratkaisussa.
Lisäksi EU:n perusoikeuskirja vahvistaa, että työmarkkinaosapuolilla on oikeus solmia työ- ja virkaehtosopimuksia. Sopimus on vaikutukseltaan yhtä vahva kuin vaikkapa tavaroiden tai palvelujen vapaa liikkuvuus.
Lakina Suomessa on voimassa myös Euroopan sosiaalinen peruskirja, joka asettaa velvollisuudeksi edistää vapaata eli ilman ylärajaa toimivaa työehtosopimusjärjestelmää. Ääritilanteessa siihen voitaisiin tehdä poikkeuksia, jotka ovat ”välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa”.
”Sitä hallituksen pakkosääntely ei ole; ei esimerkiksi ole välttämätöntä leikata osa-aikaisilta myyjiltä heidän sunnuntaityökorotuksiaan”, Hellsten tulkitsee SAK:n muistiossa.
Loppiaisen ja helatorstain säätäminen palkattomiksi vapaapäiviksi voi puolestaan törmätä siihen, että kyseessä on unionin oikeuden alaan kuuluva työajan sääntely. ”Myös yli- ja sunnuntaityökorotusten pakollinen puolittaminen koskee työaikaan liittyvää palkkausta”, kirjoittaa Hellsten.
uutiskirje 
