Oikeiston voitto Argentiinan presidentinvaaleissa voi ennakoida politiikan suunnanmuutosta laajemminkin Etelä-Amerikassa. Talousvaikeudet ja poliittiset virheet kalvavat vasemmiston kannatusta.
– Vielä ei voi sanoa, johtaako tämä vasemmistovallan päättymiseen alueella, mutta varsinkin Brasilian, Argentiinan ja Venezuelan hallitukset ovat suurissa vaikeuksissa, sanoo São Paulon valtionyliopiston professori Tullo Vigevani. Hän kutsuu noita hallituksia ”jakajiksi” niiden harjoittaman sosiaalipolitiikan vuoksi.
Eläkkeellä oleva diplomaatti Marcos Azambuja puhuu mieluummin nationalistis-populistisista hallituksista.
Varsinkin Brasilian ja Venezuelan hallitukset ovat suurissa vaikeuksissa.
– Vasemmisto on käsitteenä menettänyt merkityksensä, hän sanoo.
Azambuja pitää Argentiinan demokraattista vallanvaihdosta täysin normaalina. Keskusta-vasemmistolaista peronismia ajanut Néstor Kirchner ja hänen vaimonsa Cristina Fernández ehtivät olla vallassa yhteensä 12 vuotta.
Insinööri ja liikemies
Talousvaikeudet ovat suurin haaste presidentinvaalit voittaneelle konservatiivien Mauricio Macrille. Hän on insinööritaustainen liikemies ja Buenos Airesin pormestari. Macri päihitti peronistisen kilpailijansa niukasti lupaamalla muutosta ja vapaita markkinoita.
Argentiinan talous on taantumassa ja inflaatio huitelee asiantuntijoiden mukaan 30 prosentissa, vaikka viranomaiset ilmoittavat puolta pienemmän luvun. Dollarin pimeä vaihtokurssi on 50 prosenttia virallista korkeampi.
Joulukuun 10. päivänä virkaan astuva Macri on luvannut poistaa rajoituksia valuutanvaihdolta ja ulkomaankaupalta. Lisäksi hän haluaa häätää Venezuelan yhteismarkkina-alue Mercosurista sekä parantaa suhteita Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan.
Oikeistovirtaus voi levitä Argentiinasta Venezuelaan ja Brasiliaan. Venezuelassa pidetään sunnuntaina 6. joulukuuta parlamenttivaalit ja presidentti Nicolás Maduron puoluetta uhkaa tappio. Brasiliassa presidentti Dilma Rousseffin kannatus on pohjalukemissa korruptioskandaalien ja talousongelmien vuoksi.
Azambuja pelkää, että Venezuelan edellisen presidentin Hugo Chávezin aloittama omintakeinen sosialismi saa epädemokraattisen lopun. Brasiliaan hän povaa demokraattista muutosta.
Pitää olla jaettavaa
Professori Vigevanin mukaan Argentiinan, Brasilian ja Venezuelan hallitukset ovat hoitaneet taloutta huonosti, mistä on seurannut muun muassa sijoittamisen ja säästämisen alamäki. Uusliberaalien ajatusten on nyt helppo saada jalansijaa.
– Mutta uusliberaaleillakaan ei ole vastauksia kaikkiin kysymyksin, Vigevani huomauttaa.
– Jakopolitiikka on välttämätöntä, mutta se edellyttää sijoituksia, innovaatioita ja tuotannon sopeuttamista, hän jatkaa.
Etelä-Amerikan toisella laidalla Ecuadorin ja Bolivian hallitukset näyttävät onnistuneen paremmin jakopolitiikassaan. Vigevanin mukaan selitys on pitäytyminen muilta osin perinteiseen talouspolitiikkaan.
Latinalaisen Amerikan tuloerot ovat yhä maailman huippuluokkaa. Sosiaaliohjelmien avulla on kuitenkin pelastettu miljoonia köyhyydestä, ja jakopolitiikka näyttää tulleen jäädäkseen. Myös Macri on luvannut jatkaa edeltäjiensä sosiaalipolitiikkaa Argentiinassa.
uutiskirje 
