Ammattiliitto Pron puheenjohtajan Jorma Malisen mukaan Juha Sipilän hallituksen työllisyystavoitteet seisovat savijaloilla. Työllisyyspolitiikka nojaa lähes kokonaan pakkolakien kautta suunniteltuihin työehtojen ja palkkojen heikennyksiin sekä niiden oletettuihin työllisyyshyötyihin.
Suomen Pankin arvion mukaan työntekijäkulujen alennus toisi parissa vuodessa yhteensä 30 000 uutta työpaikkaa. Malinen viittaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) uusiin laskelmiin, joiden mukaan pakkolakien vaikutukset rajautuisivat pitkällä aikavälillä kuitenkin vain noin 4 000 työpaikkaan. Tämä johtuu ennen kaikkea kotimaisen kysynnän samanaikaisesta leikkaantumisesta.
– Palkanalennusten positiiviset työllisyysvaikutukset jäävät kauas tavoitelluista. Toimissa ei ole mitään mieltä. Lisäksi ne ovat keskeinen vaikutin sille, ettei työnantajilta ole löytynyt halua sopia laajasta työmarkkinaratkaisusta, Malinen sanoo.
Malinen vaatii hallitusta hakemaan purevat keinot Suomen talouden saamiseksi työllistävään kasvuun. Sen on hylättävä pakkolakinsa, peruttava kasvupotentiaalia syövät koulutusleikkaukset sekä panostettava lisää elinkeino- ja teollisuuspolitiikkaan.
Tuloksia onnistuneella elinkeinopolitiikalla
Elinkeino- ja teollisuuspolitiikan mahdollisuuksien vähättely on Malisen mukaan suuri virhearvio. Suomea vaivaa edelleen investointilama. Tällöin valtion rooli investointien käynnistymisen kannustamisessa on keskeinen.
– Ajatellaan edellisen hallituksen onnistuneita toimia telakkatoiminnan pelastamiseksi, kun se empimisen jälkeen tarttui toimeen. Se on tuonut paljon työtä pitkäksi aikaa niin Varsinais-Suomeen kuin laajemminkin, Malinen muistuttaa.
Terästäytymistä vaadittaisiin erityisesti mobiili- ja verkkoteknologia-aloilla, joissa olemassa olevaa osaamista ei saisi päästää hiipumaan.
– Julkinen sektori voi omalla hankintatoiminnalla vaikuttaa osaamisintensiivisten ratkaisujen kehittämisessä. Niillä on hyviä mahdollisuuksia kasvaa merkittäviksi vientituotteiksi, vaikkapa terveysteknologiassa.
Myönteisiäkin merkkejä
PT:n ennusteen mukaan Suomessa on tiedossa kasvua muun muassa metallin jalostuksessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa, lääketeollisuudessa sekä informaatio- ja viestintäaloilla.
– Taloudessa on nähtävillä myös myönteisiä merkkejä. Valtion tulisi kunnianhimoisemmin tukea näiden alojen tuotekehitystä teknologiamurroksessa, jotta Suomi olisi teknologiajohtaja nykyisillä vahvuusalueillaan, Malinen sanoo.
Työpaikkojen kasvu kohdentuu nyt selvästi pk-sektorille, mikä antaa toivoa myös viennin monipuolistumisesta. Malinen muistuttaa tämän olevan erityisen tärkeää, sillä Suomen ajautuminen tytäryhtiötaloudeksi on tehnyt taloudestamme hyvin haavoittuvaisen.
uutiskirje 
