Hallitus asettaa kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan paikallista sopimista edistävää ja henkilöstön asemaa vahvistavaa lainsäädäntöä. Elinkeinoministeri Olli Rehn, oikeus- ja työministeri Jari Lindström ja sisäministeri Petteri Orpo kertoivat asiasta tiistaina tavattuaan työmarkkinajärjestöjen johtajia.
– Jatkamme valmistelua tiiviissä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa sopimusyhteiskunnan hengessä. Lainvalmistelussa otetaan huomioon työehtosopimusten puitteissa tapahtuva paikallinen sopiminen ensisijaisena paikallisen sopimisen muotona, sanoi Rehn.
Henkilöstön asemaa vahvistetaan
Työryhmän toimeksiannon ytimessä on valmistella yhteisesti hyväksyttävät pelisäännöt paikallisen sopimisen salliviksi määräyksiksi työajoista ja palkoista. Työryhmän tulee tehdä ehdotukset henkilöstön asemaa vahvistavista toimista yrityksen päätöksenteossa sekä huolehtia siitä, että työpaikkatasoisen sopimisen tasapainoiset edellytykset turvataan.
Lindströmin mukaan paikallinen sopiminen ja henkilöstön asema yrityksen päätöksenteossa kulkevat käsi kädessä ja ovat ehto luottamuksen vahvistamiselle.
Ensisijaisesti sopimusten kautta
Ay-liikkeestä linjaus sai kohtalaisen myönteisen vastaanoton.
– Hyvä, että työryhmän listalla on uudistusta tasapainottamassa henkilöstön aseman vahvistaminen, sanoo SAK:n työehtoasioiden päällikkö Annika Rönni-Sällinen.
STTK:n johtaja Katarina Murto pitää hyvänä ratkaisuna sitä, että hallitus haluaa edistää paikallista sopimista kolmikantaisessa työryhmässä ja ensisijaisesti työehtosopimusten kautta.
Voimaan ensi syyskuussa
Työryhmä valmistelee myös muutokset työsopimuslakiin, työaikalakiin, vuosilomalakiin ja opintovapaalakiin, joilla turvataan yleissitovaa työehtosopimusta noudattavalle eli järjestäytymättömälle työnantajalle yhtäläiset mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten perusteella.
Lisäksi työryhmä valmistelee työaikalain muutokset, joilla lisätään työnantajien ja työntekijöiden oikeutta sopia keskimääräisestä säännöllisestä työajasta, väljennetään liukuvan työajan sääntelyä ja lisätään työaikapankkia koskevat säännökset.
Työryhmän tulee laatia ehdotuksensa 15.3.2016 mennessä. Sen jälkeen lakiluonnos lähtee lausunnoille. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa 2016. Lakien on tarkoitus tulla voimaan syyskuussa 2016.
Vaarana sanelupolitiikka
SAK edellyttää tasapuolista ratkaisua hallituksen ensimmäiseltä kolmikantatyöryhmältä.
– Paikallinen sopiminen on nyt tärkeää saada liikkeelle ”oikealla jalalla”, pakottamalla ei synny sopimuksia, SAK:n Rönni-Sällinen painottaa.
SAK arvioi, että paikallisen sopimisen uudistukseen liittyy sekä mahdollisuuksia että uhkia.
– Uudistus ei saa lisätä yritysten välistä kilpailua niin, että työntekijöiden työehtoja poljetaan. Vaarana voi olla myös ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö ja työnantajan sanelupolitiikan vahvistuminen.
Rönni-Sällinen painottaa, että paikallisen sopimisen lisääminen ei saa tarkoittaa palkka-alea. SAK:n lähtökohtana onkin, että paikallista sopimista lisätään työehtosopimusten kautta.
– Lainsäädännöllä ei voi luoda ohituskaistaa, joka mitätöi työehtosopimukset työntekijöiden vähimmäisehtojen turvaajana.
Samat pelisäännöt kaikille
Myös STTK suhtautuu kielteisesti paikallisen sopimisen lisäämiseen lainsäädännöllä siten, että ohitetaan työ- ja virkaehtosopimukset.
– Epäselvyyttä tilanteeseen luo kuitenkin se, että työryhmän tehtävä on lainsäädännön valmistelu, vaikka ensisijaisesti pyritään etenemään sopimusteitse, STTK:n Murto toteaa.
Murto pitää tärkeänä, että paikallisen sopimisen pelisäännöt ovat jatkossa samat järjestäytyneille ja järjestäytymättömille työnantajille.
– Tällöin on tärkeää, että menettelytavat ovat vastaavat kuin järjestäytyneessä kentässä ja toisena sopijaosapuolena on pääsääntöisesti henkilöstön edustaja. Lisäksi liitoilla on oltava valvontaoikeus ja erimielisyyksissä seuraamukset ratkaistaan viime kädessä työtuomioistuimessa.
EK: lait etusijalla
Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä paikallisen sopimisen uudistamisessa tarvitaan lainsäädäntöä.
– Mielestämme lainsäädännöllä pitäisi taata kaikille työpaikoille paikallisen sopimisen vähimmäisalue. Myös työehtosopimuksilla tulisi olla edelleen tärkeä rooli paikallisen sopimisen edistämisessä. Niissä laajennettaisiin paikallisen sopimisen vähimmäisaluetta alakohtaisten tarpeiden mukaisesti, toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.
EK:n mukaan paikallisen sopimisen edistäminen on tärkeintä työaikaan ja palkkaan liittyvissä kysymyksissä. Esimerkiksi palkan lisistä pitäisi voida sopia paikallisesti vapaasti.
– Laissa tulisi säätää myös kriisilausekkeesta, joka antaisi mahdollisuuden pitkälle meneviin työehtojen sopeutuksiin työpaikkojen säilyttämiseksi ja yrityksen pelastamiseksi taloudellisesta ahdingosta, Häkämies vaatii.
lehti 