Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula sanoi eduskunnan välikysymyskeskustelussa hallituksen käynnistäneen valtavan projektin, jonka päämäärä on työelämän huonontaminen. Hallitus on uudistamassa työlainsäädäntöä elinkeinoelämän ehdoilla.
– Mikäli hallituksen tavoitteena on matalaan palkkaan tyytyvä nöyrä työvoima, käyvät sosiaaliturvan heikennykset ja hyökkäys ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluoikeuksia vastaan hyvin järkeen. Tätä tavoitetta vastaan myöskään pitkittyvä työttömyys ei ole uhka vaan mahdollisuus: jatkuva työvoiman ylitarjonta on tutkitusti paras palkkamaltin tae, Kontula sanoi.
Eduskunta keskustelee keskiviikkona työllisyyspolitiikkaa koskevasta välikysymyksestä, jonka tekivät vasemmistoliitto, SDP sekä vihreät. Välikysymyksen allekirjoitti ensimmäisenä vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.
Anna Kontula epäili, että hallituksen tavoitteena on jotain aivan muuta kuin alhainen työttömyys ja iloisen puuhakas kansakunta.
– Tässä kehyksessä saa mieltä myös hallitusohjelman radikaalein strateginen linjaus, tavoite yleisestä koulutustason laskemisesta. Siinä missä Suomi on tähän saakka kilpaillut laajapohjaisella osaamisella, nyt hallitus suuntaa kohti kahtiajakautuneita työmarkkinoita, joissa korkeasti koulutettu ja palkattu eliitti hallitsee matalasti palkattua ja koulutettua enemmistöä.
Työtä jaettava
Kontulan mukaan eriarvoistavan työllisyyspolitiikan sijaan nyt tulisi minimoida työttömyyden haitat riittävällä sosiaaliturvalla ja työtä jakamalla. Lisäksi olisi huolehdittava ihmisten mahdollisuuksista kouluttautua. Hyväksi havaittuina malleina hän mainitsi esimerkiksi vuorotteluvapaan ja 6-tuntisen työpäivän.
– Vasemmistoliitto on esittänyt kotimaisen kysynnän käynnistämiseksi määräaikaista arvonlisäveron alennusta. Sen lisäksi on aloitettava julkisia hankkeita, joilla ylläpidetään kotimaista kysyntää ja huolletaan infrastruktuuria seuraavaa nousukautta varten, Kontula vaati.
Työttömyys kasvaa vai vähenee?
Punavihreän opposition tekemän välikysymyksen mukaan työllisyystilanne on vaikeutunut. Työ ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa yhteensä 455 800 työtöntä ja palveluissa olevaa työnhakijaa ja yhä suurempi osa heistä on pitkäaikaistyöttömiä.
Välikysymykseen vastannut oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) taas oli sitä mieltä, että kausitasoitettu työllisyys on kasvanut viime kesästä alkaen 15 000 työpaikalla. Tilanne on kohentunut kuukausi kuukaudelta.
– Syitä tähän on vielä liian aikaista yksiselitteisesti arvioida, mutta uskon yhden selityksen olevan hallituksen yrittäjämyönteisessä ohjelmassa. Kiitos hallituksen toimien, yrityksissä uskalletaan taas työllistää.
uutiskirje 
