Vasemmistoliiton Li Andersson arvioi, että esitys subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta on lyhytnäköisimpiä säästöesityksiä, joita hallitus on tämän syksyn aikana tuonut eduskuntaan.
Eduskunta päätti tiistaiaamuna äänin 114-65, että päivähoito-oikeutta rajataan.
Hallituspuolueet äänestivät rajaamisen puolesta, samoin oppositiosta kristillisdemokraatit.
Elokuun alusta voimaan tulevan lain mukaan lapsen oikeus varhaiskasvatukseen, käytännössä kunnalliseen päivähoitoon, rajataan 20 viikkotuntiin silloin, kun vanhemmat eivät ole töissä tai opiskele täyspäiväisesti.
Toimiva kokonaisuus
Esityksestä käytiin vielä myöhään maanantai-iltana pitkä keskustelu eduskunnan täysistunnossa.
– Suomen varhaiskasvatusjärjestelmä on tällä hetkellä hyvin toimiva palvelukokonaisuus. Sen on useissa niin kansallisissa kuin kansainvälisissä vertailuissa todettu olevan erittäin toimiva sosiaalinen investointi, joka palvelee kaikkia perheitä tasa-arvoisesti myös muuttuvissa elämän- ja työmarkkinatilanteissa, Andersson sanoi tuolloin.
– Tätä hyvin toimivaa järjestelmää hallitus on nyt romuttamassa kahdella tavalla: hallitus kasvattaa varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, ja tämän lisäksi hallitus esittää subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista puolipäiväiseksi niiden lasten kohdalla, joiden vanhemmat ovat kotona työttömyyden tai hoitovapaan takia.
Kaikki kärsivät
Andersson totesi muutoksen heikentävän varhaiskasvatuksen laatua kaikkien perheiden ja lasten kohdalla.
– Kasvatuksellisten tavoitteiden toteuttaminen vaikeutuu, kun ryhmäkoot kasvavat, hän sanoi.
Hän arvioi lisäksi, että päivähoidon tarveharkinta nostaa kynnystä hakea kokopäivähoitoa juuri niiden perheiden kohdalla, jotka siitä eniten hyötyisivät.
– Kolmas ongelma on, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen ja rajaaminen tekee tästä erittäin keskeisestä hyvinvointipalvelusta kankean ja perheiden muuttuvia elämäntilanteita huonommin palvelevan kuin se on tällä hetkellä, hän sanoi.
Tulee kalliiksi
Vasemmistoliiton Katja Hänninen muistutti siitä, että päivähoito on tasa-arvokysymys.
– Tämä myös eriarvoistaa lapsia sen mukaan, minkälaisessa sosiaalisessa statuksessa vanhemmat ovat elikkä mikä on perheen tilanne. Tämä on se, mistä Suomi tulee kalliisti vielä tulevaisuudessa maksamaan, hän ennusti.
– Meille on ollut todella tärkeää, että varhaiskasvatus on ollut kaikille saavutettavissa siitä taustasta riippumatta, tuleeko lapsi työttömän perheestä vai onko äiti kotihoidon tuella vai onko hän kokoaikatyössä. Lapsen oikeudesta on ollut kysymys, ja nyt me olemme koko ajan puhumassa tässä jotenkin nurinkurisesti vanhempien oikeudesta.
Hän totesi joidenkin kansanedustajien puheiden kuulostavan siltä kuin kahdeksan tunnin hoitopäivä olisi hirveä rikos.
– Onko heillä (vanhemmilla) sitten muuta vaihtoehtoa, jos haluavat käydä töissä, kuin viedä lapsensa sinne päivähoitoon? Ei taida olla.
Hänninen muistutti vielä tutkimustuloksesta, jonka mukaan varhaiskasvatukseen sijoitettu yhteiskunnan euro tulee kuusinkertaisena takaisin.
lehti 