Eija Ikonen ja Marita Koivula seisoivat syyskuussa kahden kesken Pudasjärven torilla vesisateessa.
Oli ammattiliittojen mielenilmauspäivä ja mielenosoituksissa kymmeniä tuhansia ihmisiä ympäri maan. Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven mielenosoitukseen ei kuitenkaan tullut muita.
Aika surkea meininki? No ei.
Kaikki lupasivat tulla
Vuosikymmeniä myyjinä toimineet Ikonen ja Koivula ovat paikallisia ammattiyhdistysaktiiveja Palvelualan ammattiliitossa Pamissa. Pitkään luottamusmiehenä ja SDP:n kunnanvaltuutettuna toiminut Ikonen on paikallisen osaston puheenjohtaja, Koivula varapuheenjohtaja. He ovat ystäviä ja naapureita ja töissä naapurikaupoissa.
Eija Ikonen jäi syyskuussa eläkkeelle 34 työvuoden jälkeen. Häntä on kuulemma jääty kaipaamaan kaupan kassalle.
– Pienellä paikkakunnalla kaupan kassa voi olla ainoa ihminen, jonka kanssa vanhuksilla on kontaktia. Kyselin päivän kuulumiset, pakkasin kassit ja kannoin ne autoon tai rollaattoriin, Ikonen sanoo.
– Tykkään siitä, että saan palvella ja auttaa erilaisia ihmisiä.
Kun Ikonen syyskuussa sai tiedon, että pamilaiset osallistuvat mielenilmauspäivään 18. syyskuuta, hän aloitti puhelinrumban juuri Koivulasta.
– Soitin, että ala sinäkin soittelemaan, että saamme ihmiset mielenosoitukseen, hän kertoi lokakuussa eduskunnassa.
– Joka ikisen työpaikan soitin ja muihinkin liittoihin.
Kaikki lupasivat tulla, omat työkaveritkin. Kuitenkin Ikonen ja Koivula löysivät itsensä kahdestaan torilta.
– Parempi näin, ei me täällä oltaisi syömässä, jos sinne olisi tullut muita, Ikonen vitsaili eduskunnan ravintolassa.
Joku muu hoitaa
Koivula arvelee, että Pudasjärven mielenilmauksen kanssa kävi vähän samalla lailla kuin ammattiyhdistystoiminnalle käy usein.
– Ajatellaan, että kyllä joku hoitaa minun puolestani ne jutut, jopa mielenosoituksen, hän pohtii.
Torilla naisia oli hetken hirvittänyt.
– Sateenvarjojen alla ja Pamin liivissä mietittiin, että kehtaammeko mekään täällä olla. Mutta me nähtiin se oikiaksi, Ikonen sanoo.
– Asia oli tärkeä, Koivula jatkaa.
Asia oli huomauttaa Suomen hallitukselle, ettei työmarkkinajärjestöjen oikeutta sopia työ- ja virkaehdoista saa noin vain rajata eivätkä hallituksen kaavailemat, paljolti naisvaltaisiin aloihin kohdistuvat leikkaukset käy.
Ikonen huikkasi tupakalle olleelle paikallisen Iijokiseutu-lehden toimittajalle, että ota meistä kuva. Tämä otti, laittoi sen lehteen ja lähetti ketjun muille lehdille. Kohta se oli maakunnan ykköslehdessä Kalevassa ja jo samana päivänä Helsingin Sanomat soitteli.
Moni tuli hyvälle tuulelle kuvasta. Jotkut sentään uskaltavat ja jaksavat. Rohkeat rouvat.
– Mutta on siinä nähty negatiivistakin. Että meitä oli vain kaksi. Ja että olisimme hakeneet julkisuutta, Koivula kertoo.
Tapaus teki vaikutuksen kansanedustaja Anna Kontulaan (vas.), joka myös on Pamin jäsen. Niinpä hän kutsui rouvat vierailulle eduskuntaan kuultaviksi ja kiitettäviksi.
Kontula kiitti Ikosta ja Koivulaa siitä, että nämä ovat mukana pitämässä pystyssä ammattiyhdistystoiminnan perusosaamista ruuhka-Suomen ulkopuolella. Jonkun on osattava järjestää mielenosoitus ja muuta toimintaa sitten, kun osallistujia on enemmän.
Ikonen ja Koivula ottivat kutsun vastaan mielissään, kun eivät olleet koskaan käyneet eduskunnassa. Nyt edessä oli Helsinki-päivä, Kontulan tapaaminen, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tervehtiminen, kyselytunnin seuraaminen ja pari haastattelua.
Pankaa hanttiin, kansanedustajat
Ikonen sanoo, että pamilaiset ovat huolestuneita siitä, miten heille käy, kun hallitus jatkaa pakkolakien ajamista, vaikka eivät juuri Pudasjärvellä lähteneet osoittamaan mieltään.
– Hallituksen kaavailut pienentävät juuri meidän pienituloisten ennestäänkin pieniä ansioita. Vaikka pyhätyökorvauksia ei muuteta, lomaleikkaukset ajavat saman asian, Ikonen sanoo.
Viesti kansanedustajille oli selvä:
– Pankaa hanttiin! Ajatelkaa meitä pienituloisia, Ikonen tiivisti.
Häntä huolestuttaa myös luvassa oleva paikallisen sopimisen lisääminen.
– Ehkä se voi toimia isoilla työpaikoilla, mutta meillä on paljon pieniä työpaikkoja, joilla ei ole edes luottamusmiehiä, Ikonen sanoo.
Koivula uskoo, että toimiessaan paikallinen sopiminen voi olla positiivinen asia
– Kovaa kädenvääntöä on kuitenkin varmasti luvassa, jos asioista pitää sopia työpaikoilla. Jos työnantaja osaa ajatella työntekijän parasta, se voi toimia, mutta kaikki työnantajat eivät ole reiluja.
Ikonen kuitenkin kehuu omaansa.
– Hän on itsekin entinen myyjä ja ymmärtää meidän tilannetta.
Koivulallakin on hyviä kokemuksia.
– Kohdalleni on sattunut kaksikin hyvää työnantajaa, joita muistan lämmöllä.
Nuoret nihkeitä
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtaman porvarihallituksen työmarkkinapolitiikan on arvioitu lisänneen ammattiliittojen jäsenmäärää. Pamista ilmoitettiin syksyllä kasvusta. Pudasjärvellä se ei ole näkynyt. Jäsenmäärä on pysynyt jotakuinkin ennallaan.
– Nuoriso on aika lailla passiivisempaa kuin ennen. Se huolettaa. Ovat kyllä jäseniä, mutta vanhat konkarit saavat pyörittää toimintaa, Ikonen sanoo.
– Pyrimme aina valitsemaan johtokuntaan nuoria, mutta valitettavasti he eivät sitten käy kokouksissa.
Sitäkin käsitystä voi olla, että työntekijöiden oikeudet on hakattu kiveen. Joukkovoiman yhteyttä esimerkiksi kahdeksan tunnin työpäivään ei tulla ajatelleeksi.
– On niitäkin, jotka työpaikoilla ihmettelevät, että miksi maksaa ammattiliiton jäsenmaksua, kun Loimaan kassasta saa työttömyyskorvauksen paljon halvemmalla, Ikonen kertoo.
– Vaan kyllä tällä hetkellä meidänkin pitäjässä on ongelmatapauksia, yksikin taitaa mennä käräjille. Asianosainen sanoi, että onneksi ei eronnut liitosta. Nyt ei tarvitse kantaa huolta, kun liitto hoitaa.
Koivula vertaa jäsenyyttä vakuutukseen.
– Ihmiset ottavat autoilleen ja kodeilleen vakuutuksen, että on turva, jos jotain tapahtuu. Katson, että saan vastaavan hyödyn ammattiliiton jäsenyydestä.