Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti pari viikkoa sitten että potilasmaksuja nostetaan vain indeksikorotuksen verran. Päätös syntyi niukasti äänin 9–8 perussuomalaisten, sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreitten äänin.
Husin valtuustossa asia sai lopullisen ratkaisun. Kokoomus esitti, että potilasmaksujen korotuksella olisi koottu kymmenen miljoonan euron edestä lisää rahaa, joka olisi tarkoittanut noin 15 prosentin korotusta potilasmaksuihin. Esitys kuitenkin kaatui valtuustossa selvin numeroin.
Monissa kunnissa asian käsittely on vielä kesken. Osassa jo ratkaisun tehneissä kunnissa potilasmaksuja on nostettu lähes kolmellakymmenellä prosentilla, osassa ei.
Husin hallituksen jäsen Harry Yltävän mukaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon eritasoiset potilasmaksut saattavat johtaa odottamattomiinkin seurauksiin. Jos kunnat nostavat potilasmaksut korkeammalle tasolle, käy niin että erikoissairaanhoidon palvelut ovat potilaille halvempia kuin perusterveydenhuollon palvelut. Tällöin potilasvirrat voivat kääntyä erikoissairaanhoitoon, jossa monesti ajatellaan saatavan myös parempaa palvelua. Tämä on täysin päinvastaista tavoitteeksi asetetulle perusterveydenhuollon vahvistamiselle.
Yltävän mukaan 30 prosentin korotukset eivät lisäksi ole linjassa sote-uudistuksen tavoitteitten kanssa. Yhtenä linjauksena siinä on yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen koko maassa.
– Jos potilasmaksut ovat eri tasoiset eri kunnissa ja sairaanhoitopiireissä, ovat potilaat eriarvoisessa asemassa riippuen missä kunnassa tai minkä sairaanhoitopiirin alueella he sattuvat asumaan. Sote-uudistusta kohti mennessä tulisi päinvastoin vakioida mahdollisimman paljon erilasia asioita ja toimintakäytäntöjä.
uutiskirje 
