KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Käveleminen on hidasta läsnäoloa

Kävely on paljon muutakin kuin kilpaurheilua. Se on filosofiaa, kulttuuria, löytöretkiä ja kilvoittelua itsensä kanssa.

Kävely on paljon muutakin kuin kilpaurheilua. Se on filosofiaa, kulttuuria, löytöretkiä ja kilvoittelua itsensä kanssa. Kuva: Lehtikuva/Sebastien Bozon

Kävely on ”uusi musta” -ilmiö, jonka suosio kasvaa askel askeleelta.

Maarit Piippo
24.12.2015 12.01

”Kävellessä mikään ei todella siirry paikaltaan; pikemminkin on niin, että läsnäolo asettuu hitaasti ruumiiseen”. Ranskalainen filosofi Frédéric Gros kuvaa kävelemistä kiirehtimisen vastakohdaksi, ajan venyttämiseksi. Gros sanoo kirjassaan Kävelyn filosofiaa, että lajin salaisuus on maiseman hidas lähestyminen, jossa muutos on lähes huomaamatonta.

Kävely on downshiftaukseen, leppoistamiseen, liitetty ilmiö, kun moderni ihminen hakee vastapainoa kiireiselle elämäntavalle. Suomen Sydänliiton mukaan käveleminen alentaa verenpainetta ja kolesterolia, ja aivotutkijat ovat todenneet kävelyn parantavan muistikykyä. Tutkimusten mukaan käveleminen myös torjuu masennusta sekä parantaa oppimiskykyä ja luovuutta.

Lisäksi kävely kohottaa fyysistäkin kuntoa, parantaen lihasvoimaa, tasapainoa ja koordinaatiota. Kävelyn on jopa väitetty pidentävän elinaikaa. Juoksuun verrattuna kävelyä pidetään kokonaisvaltaisemmin terveyttä edistävänä toimintona. Ei ihme, että työelämässä pidetään kävelykokouksia ja terveysjärjestöt toteuttavat kävelykouluja.

Frédéric Gros erottaa kävelyn suorittavasta urheilusta. Hänelle se on hidasta, toistoon perustuvaa liikkumista, jonka luonteeseen kuuluu vapaus ja yksinkertaisuus. Filosofinen kävely on minuuden tutkimista, jossa vapaudutaan yhteisöllisestä roolista. Mahatma Gandhin, Friedrich Nietzchen ja Immanuel Kantin esimerkit kertovat kävelyn yhteyksistä suurten ajattelijoiden oivalluksiin. Grosin mukaan ”kävelemällä irtaudutaan jopa identiteetin ajatuksesta, houkutuksesta olla joku, jolla on nimi ja menneisyys”.

Löytöretkiä itseen ja paikkaan

Kävely on monelle yhä varteenotettavampi vaihtoehto niin hyöty- kuin vapaa-ajan liikunnalle. Jyväskyläläinen Upe Nykänen harrastaa sekä arkikävelyä, että luontoon ja muihin kohteisiin suuntautuvaa vaellusta, ja kertoo kokemuksistaan Jalkaisin-blogissaan. Hän esittelee kävelyreittejään Suomessa ja ulkomailla omakohtaisin havainnoin ja kuvin.

Jalkaisin-blogin kautta pääsee Nykäsen jalanjäljille esimerkiksi Kalevala Korun perustajan Elsa Heporaudan patikointipolulle Puumalaan tai englantilaisen Late Lammas -animaatiohahmon mukaan nimetyille kävelykierroksille Bristoliin.

– Kävelen töihin ja harrastuksiin sekä käyn iltakävelyllä ja luontovaelluksilla. Liikun mieluiten ilman moottoria, pitämättä meteliä, Nykänen kertoo.

Kävely on hänelle myös henkilökohtaista löytöretkeilyä, jossa on aikaa hidastaa, pysähtyä ja aistia ympäristöä sekä pohtia elämää. Kävely tuo Nykäselle inspiraatiota ja antaa tilaa ajatuksille.

– Kävelyretkillä voin jokaisella askeleella päättää, mihin suuntaan kuljen, vai pysähdynkö. Samalla kävelyn rytmi rauhoittaa, jos jokin asia painaa mieltä.

Kilvoittelua omien rajojen parissa

Pitkät kävelyretket ovat fyysinen ponnistus, jossa ruumiin jaksamisen rajat voivat tulla vastaan. Kautta aikain käveleminen on liitetty myös uskonnolliseen kilvoitteluun kuukausia kestävillä pyhiinvaellusmatkoilla. Kävelijä on säiden ja etäisyyksien armoilla sekä riippuvainen ravinnon ja veden saatavuudesta. Kävelijän kunto on koetuksella, ja jalat alttiina rasitukselle ja kenkien hankautumille. Hidas liikkumistapa tuo nöyryyttä, ja pyhiinvaelluksen tuskan ja vaivan on uskottu puhdistavan kävelijää.

Nykyisin esimerkiksi espanjalaisen Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitti on suosittu tapa tutkia omia voimavarojaan. Olosuhteet tosin ovat muuttuneet sitten keski-ajan: nyt reitin varrella on tarjolla majoituspalvelua, taksikuljetusta ja terveydenhuoltoa. Kilvoittelun aste on madaltunut myös varusteiden kehittymisen myötä: nyt retkitarvikkeet ovat entistä pienempiä ja keveämpiä.

Haastetta silti riittää. Gros kuvaa kirjassaan, miten fyysisten rajojen kohtaaminen vie kävelijän uusiin ulottuvuuksiin. ”Kun on kävellyt pitkään ja väsymys on valtava, lakkaa äkkiä tuntemasta.” Silloin ajattelu väistyy ja ”jalat ottavat tietoisuuden paikan”.

Rasituksen raskauteen voi kuitenkin vaikuttaa sillä, kuinka paljon tavaraa ottaa retkelle kannettavaksi. Kokenut kävelijä tietää, että mukaan on otettava vain välttämätön. On harkittava, mitä todella tarvitsee: vaatteita suojaksi, ruokaa energian lähteeksi vai hyvät varusteet nukkumiseen.

Gros kertoo, miten hän eräällä kävelyretkellään luopui kaikista kantamuksistaan ja joi vettä vuoristopurosta, poimi marjoja syödäkseen ja nukkui paljaalla maalla. Perustekijöistä luopuminen palkitsi hänet luottamuksella siihen, että selviytyminen ei ole materiasta kiinni.

Kengän ja jalan yhteistyötä

Vaikka kävelyyn liitetään irtautuminen materian kahleista, ovat kulutuskulttuurin piirteet ulottuneet tähänkin lajiin. Retkivarusteilla hifistelyyn on tarjolla monenlaista tuotetta aina teknosukista hankauksen estolla varustettuun takkiin.

Lopultakin tärkeintä on hyvät kengät. Upe Nykänen valitsee erilaiset kengät erilaisille reiteille. Hän neuvoo, että ennen pitkiä vaelluksia uudet kengät on syytä kävellä ”sisään”, niin että jalka tottuu kenkään. Talvikeleillä kuvioidut kengänpohjat voivat olla tarpeen. Lumikenkien ja taitettavien kävelysauvojen avulla pääsee hankien peittämässä maastossa paikkoihin, joihin ei ilman varusteita pääsisi.

Nykäsen suurimpiin kävelyelämyksiin kuuluu postikorttien maisema Ranskan Meri-alpeilla. Ilman kävelyjä moni taideteos olisi jäänyt näkemättä ja paikallistuntemus olisi vähäisempää. Unelmissa siintää kävely Suomen halki tai South West Coast Pathin rannikkoreitti Britanniassa.

Kaupunkikävelyissä yhdistyy kulttuuri ja sosiaalisuus

Kävelytrendi ei kuitenkaan ole vain luonnossa samoilua. Kävelyn filosofiaa -kirja kuvaa, miten kaupungistumisen myötä 1800-luvulla Pariisin katuja kulkivat flanöörit, jotka vaelsivat pitkiä matkoja eri kaupunginosien läpi. Korkeat rakennukset, teollinen ilmapiiri sekä ihmiskirjon moninaisuus muodostivat kaupunkimaiseman, jonka vaaroihin ja yllätyksiin flanööri taivalsi kuin vuoristosolien ulottuvuuksiin konsanaan.

Tämän päivän flanööreita voi kohdata vaikkapa opastetuilla kaupunkikävelyillä. Helsingissä Kallion kävelyfestivaali on järjestänyt kulttuurihistoriallisia opaskierroksia Kallion kaupunginosaan jo kymmenen vuoden ajan.

Kerran kuussa Kallion kulttuuriverkoston tuottaja Juhani Styrman vetää opastetun kierroksen Kallion katujen kohteisiin. On tutustuttu arkkitehtuurisesti merkittäviin rakennuksiin, noustu tuhat ja yksi porrasta ja kävelty kiinalaisittain takaperin – on myös pidetty yökävelyitä ja aamuviiden lähtöjä. Teemalliset kierrokset vedetään läpi säässä kuin säässä, ja usein lähes satapäinen yleisö osallistuu kohteiden esittelyihin vilkkaasti.

– Kävelykierrokset tarjoavat ulkoilua ja sivistystä ja ovat mukava tapa tutustua uusiin ihmisiin, kertoo jo ensimmäisessä Kallion kävelyssä mukana ollut Harri Ahola.

Hänestä kävelykierrokset lisäävät kaupungissa asumisen mielekkyyttä. Ahola kertoo olleensa jo teininä mielenosoituksessa ajamassa Helsingin Aleksanterinkadun muuttamista kävelykaduksi.

Renessanssifilosofi Michel de Montaignen sanat elävät: ”Ajatukseni nukahtavat, jos jään paikoilleni niitä hautomaan. Henkeni ei liiku, ellen käytä jalkojani.”

Lainaukset Frédéric Grosin kirjasta Kävelyn filosofiaa (Basam Books, 2015).

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Puoluekannatusmittausten pohjalta tehtyjä vaalitulosennusteita voidaan usein verrata kahvinporoista tai sammakon sisälmyksistä lukemiseen. Tulosennustuksia voidaan tehdä myös kunnianhimoisesti analysoimalla suurta joukkoa taustatietoja. Tämä artikkeli esittelee joukon keinoja jotka usein auttavat parantamaan vaaliveikkauksen tarkkuutta.

Kahvinporoista lukemista vai tarkkaa analyysiä – Näin tehdään vaalitulosveikkauksia

Öljytynnyrit näyttivät tietä lauantain mielenosoitukselle. Monen mielestä Irakin sodassa on kyse juuri tästä, kuului KU:n alkuperäinen kuvateksti.

20 vuotta sitten: Musta sivu historiassa, maailma tuomitsi Yhdysvaltain hyökkäyksen Irakiin

Katja Hänninen

Oulussa karmea ruuhka nuorisopsykiatrian osastolla: ”Vuoteet ja patjat ovat loppuneet”

Metrolla voi ajaa Suomen päästä päähän, kun katsotaan sosiaalisia etäisyyksiä eikä pelkästään maantieteellisiä, kuvaili Helsingin yliopiston apulaisprofessori Venla Bernelius KU:lle pari vuotta sitten.

Kaupunkien eriytymisestä on vaikea puhua, mutta vaietakaan ei voi – tässä kolme syytä, miksi keskustelua tulee käydä

Uusimmat

Puoluekannatusmittausten pohjalta tehtyjä vaalitulosennusteita voidaan usein verrata kahvinporoista tai sammakon sisälmyksistä lukemiseen. Tulosennustuksia voidaan tehdä myös kunnianhimoisesti analysoimalla suurta joukkoa taustatietoja. Tämä artikkeli esittelee joukon keinoja jotka usein auttavat parantamaan vaaliveikkauksen tarkkuutta.

Kahvinporoista lukemista vai tarkkaa analyysiä – Näin tehdään vaalitulosveikkauksia

Benson Musyoka ajaa moottoripyörällä Kamboon terveyskeskuksesta Yindalanin kylään ja tuo tullessaan rokotteita.

Aurinkovoimalla toimiva jääkaappi tuo rokotteet etäisiin maalaiskyliin Keniassa

Öljytynnyrit näyttivät tietä lauantain mielenosoitukselle. Monen mielestä Irakin sodassa on kyse juuri tästä, kuului KU:n alkuperäinen kuvateksti.

20 vuotta sitten: Musta sivu historiassa, maailma tuomitsi Yhdysvaltain hyökkäyksen Irakiin

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suomalaiset arvostavat ja käyttävät kulttuuripalveluja, paitsi perussuomalaiset

 
02

20 000 hoitajan ja muun sote-ammattilaisen vähennys – Li Andersson: Se on se mittaluokka, josta puhumme kokoomuksen vaihtoehdossa

 
03

Nelipäiväinen työviikko voi olla pidempi kuin viisipäiväinen, muistuttaa AKT

 
04

Sairaanhoitaja tekee eläkkeeltä töitä ja paikkaa työvoimapulaa: ”On tärkeää tuntea olevansa tarpeellinen”

 
05

Uudenkaupungin autotehdas vähentää lähes tuhat työntekijää: “Ei ole ensimmäinen eikä edes pahin kerta, kun mennään alaspäin ja lujaa”, sanoo pääluottamusmies

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Oulussa karmea ruuhka nuorisopsykiatrian osastolla: ”Vuoteet ja patjat ovat loppuneet”

24.03.2023

Ebola tulee vääjäämättä uudestaan

24.03.2023

Kaupunkien eriytymisestä on vaikea puhua, mutta vaietakaan ei voi – tässä kolme syytä, miksi keskustelua tulee käydä

24.03.2023

Niinistön allekirjoitus sinetöi Nato-prosessin Suomen osalta

23.03.2023

Luovat alat ovat työllistäjä, ei pelkkä menoerä, Mai Kivelä muistuttaa

23.03.2023

Uudenkaupungin autotehdas vähentää lähes tuhat työntekijää: “Ei ole ensimmäinen eikä edes pahin kerta, kun mennään alaspäin ja lujaa”, sanoo pääluottamusmies

23.03.2023

Suomalaiset arvostavat ja käyttävät kulttuuripalveluja, paitsi perussuomalaiset

23.03.2023

Nelipäiväinen työviikko voi olla pidempi kuin viisipäiväinen, muistuttaa AKT

23.03.2023

Suldaan Said Ahmed kiirehtii jatkotoimia velkaantuneiden tilanteen helpottamiseksi

23.03.2023

Uusimmat podcastit

”Politiikan superviikot” alkavat tänään MTV:n Puheenjohtajatentillä – ”Ei sitä jaksa kukaan katsoa”, tylyttää politiikan taustavaikuttaja KU:n podcastissa

15.03.2023

Koulujen eriytyminen huomattiin jo 1990-luvulla, sanoo Paavo Arhinmäki – ”Näkyi selvästi, että vanhempien sosioekonominen tausta vaikutti hakeutumiseen”

13.03.2023

Nigeriassa äänestetään huomenna tärkeissä presidentinvaaleissa – Afrikan suurimman talouden ongelmina ovat eriarvoisuus, korruptio ja väkivaltaisuudet

25.02.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään