– Eräät kansalaisvapaudet ovat tärkeämpiä kuin toiset, Britannian sisäministeri Charles Clarke totesi puhuessaan Euroopan parlamentin kansalaisvapauskomissiolle.
EU:n oikeus- ja sisäministerit pitivät keskiviikkona Brysselissä hätäkokouksen, jossa sovittiin, että kiistellystä teletietojen tallennusvelvoitteesta pyritään sopimaan lokakuuhun mennessä.
Lisäksi ministerit sopivat kadonneita räjähteitä koskevien tietojen vaihdosta, rahaliikenteen valvonnan tiukentamisesta ja henkilöllisyystodistusten yhtenäistämisestä.
EU:n edellinen hätäkokous pidettiin Madridin pommi-iskujen jälkeen vuoden 2004 maaliskuussa. Siinä hyväksytty toimintaohjelma on toteutunut vain viisumipolitiikan yhtenäistämisen osalta.
EU vaatii nykyisin sormenjäljet kaikilta ns Schengenin alueeseen kuuluviin 15 maahan pyrkiviltä viisuminhankijoilta. Britannia haluaa sormenjäljet myös EU -maiden henkilöllisyystodistuksiin.
Toimintaohjelman kaikki kohdat on toteutettu vain Suomessa, Tanskassa, Itävallassa ja Unkarissa. Oikeuskomissaari Franco Frattini vati Brysselin kokouksessa muiden EU -maiden panemista häpeäpaaluun piittaamattomuuden takia.
Toimintaohjelmaa täydennettiin viime vuoden marraskuussa, kun sisäministerit sopivat terrorismia koskevan tiedon vaihdosta tiedustelupalveluidensa ja Europolin välillä. Tämän ns Haagin ohjelman konkreettisin aikaansaannos on Euroopan etsintäkuulutus, jonka avulla on otettu kiinni toista sataa etsittyä.
Tallennusvelvoite arveluttaa
Teletietojen tallennusvelvoitetta kaikille EU -maille vaativat Britannia, Irlanti, Ranska, Ruotsi ja Italia. Britannian lainsäädäntö määrää teleoperaattorit pitämään kaikki puhelu-, tekstiviesti- ja sähköpostitiedot vähintään vuoden ajan poliisin ja tiedustelupalveluiden käytettävissä.
Velvoitetta aluksi tukenut komissio on alkanut epäillä sen laillisuutta. Europarlamentin enemmistö vastustaa hanketta. Siitä on huolestunut myös Euroopan yhteistyö- ja turvallisuusjärjestö Etyj, joka pitää Wienissä kansainvälisen konferenssin kansalaisoikeuksien kunnioittamisesta terrorismin vastaisessa taistelussa.
Suomi on suhtautunut tallennusvelvoitteeseen varauksin, lähinnä taloudellisista syistä. Valvonnan tiukentamisen kustannukset kun tulevat viime kädessä sen kohteiden eli veronmaksajien kontolle.
Ylistämisestä rikos Britanniassa
EU:n jäsenmaista ainakin Britannia ja Italia ovat tiukentamassa kansallista lainsäädäntöään Lontoon terrori-iskujen jälkimainingeissa.
Tony Blairin johtama työväenpuolueen hallitus pyrkii neuvottelemaan opposition kanssa uusien terrorismilakien käsittelyn vauhdittamisesta. Hallitus haluaa kriminalisoida tuen terrori-iskujen valmistelulle, niihin yllyttämisen ja niiden ylistämisen.
Laki on tähdätty niitä imaameja vastaan, jotka ovat saarnanneet Britannian moskeijoissa pyhää sotaa vääräuskoisia vastaan. ”Yllyttämisen ja ylistämisen” määrittely saattaa kuitenkin koetella sananvapauden rajoja. Blairin mukaan tarkoituksena on vain estää ”pahan ideologian vääristynyt opettaminen”, mutta laki saattaa vaikuttaa esimerkiksi Israelin ja palestiinalaisten konfliktin käsittelyyn mediassa.
Myös Silvio Berlusconin johtama Italian hallitus on tiukentamassa terrorismilakeja. Sisäministeri Giuseppe Pisanu esitti keskiviikkona terrorismista epäiltyjen pidätysajan pidentämistä, näiden kuulustelemista ilman asianajajaa ja esimaksettujen matkapuhelinkorttien rekisteröimistä.
Italian poliisi teki samaan aikaan näyttäviä ratsioita satoihin muslimikoteihin, joista etsittiin aseita ja räjähteitä.
Espanjan ja Britannian jälkeen Italiaa pidetään al Qaidan terrori-iskujen todennäköisimpänä kohteena. Maalla on Irakissa 3 000 sotilasta, joiden kotiuttaminen alkaa syyskuussa.
uutiskirje 
