KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Sipilän aivoitukset syntyvät uskonnolliselta pohjalta

Juha Sipilää voidaan pitää liberaalina rauhansanalaisena.

Juha Sipilää voidaan pitää liberaalina rauhansanalaisena. Kuva: Lehtikuva/Roni Rekomaa

Pääministerin mielenmaisemassa kamppailevat lestadiolainen moraali ja kompromissihakuisuus sekä yritysjohtajan käytännön kokemukset.

Juha Drufva
29.12.2015 15.00

Politiikka on pyrkimystä osuuteen vallasta tai vallanjakautumiseen vaikuttamista. Uskonto on maallisuuden yläpuolella olevia pyhiä asioi-ta koskevien uskomusten ja tapojen sosiaalinen järjestelmä, joka yhdistyy moraalisen yhdyskunnan, kirkon muotoon. Millainen keitos muodostuu, kun politiikka ja uskonto yhtyvät?

Lapin yliopiston tutkija Tapio Nykänen (s. 1979) väitteli kolme vuotta sitten vanhoillislestadiolaisuuden poliittisesta teologiasta.

Nykäsen mukaan vanhoillislestadiolaisen liikkeen sisällä poliittisuuden ydin paikantuu käsitteeseen Jumalan valtakunnasta. Kyseinen valtakunta merkitsee erehtymätöntä ja ainoaa oikeaa vanhoillislestadiolaista seurakuntaa. Vain sen piirissä voi saavuttaa kuolemanjälkeisen pelastuksen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Nykänen on seurannut tiiviisti Rauhan Sana -lestadiolaisen pääministeri Juha Sipilän toimintaa vaalien jälkeen. Mitkä ovat tärkeimmät erot Rauhan Sana -lestadiolaisuuden ja vanhoillislestadiolaisuuden välillä? Miten nämä erot näkyvät poliittisissa valinnoissa?

Nykäsen mukaan rauhansanalaisuus erkaantui vanhoillislestadiolaisuudesta 1930- ja 1940-luvuilla.

Vanhoillislestadiolaisuudessa korostuu rauhansanalaisuutta enemmän pelastuksen yhteisöön kuuluville rajaava seurakuntaoppi ja liikkeen opillisen yhtenäisyyden vaaliminen.

– Rauhansanalaisuus on vanhoillislestadiolaisuutta huomattavasti heterogeenisempi liike, jonka sisälle mahtuu sekä verrattain liberaalia että konservatiivisempaa ajattelua. Heille esimerkiksi kristillisdemokraatit on ollut luonteva puoluevalinta. Vanhoillislestadiolaisuudessa puolueeseen on otettu torjuva kanta, koska se ”sekoittaa” liian avoimesti uskontoa ja politiikkaa.

– Juha Sipilää voidaan pitää liberaalina rauhansanalaisena. Hän on korostanut voimakkaasti henkilökohtaista omantunnonvapautta, eikä ole tuonut avoimen uskonnollisia perusteita politiikkaansa. Uskonnolliselta pohjalta ponnistavat ajatusrakenteet ovat olleet kyllä läsnä hänen puheissaan, kuten Jouni Tillin erinomainen analyysi Sipilän tv-puheesta osoitti.

Lestadiolaisuus imago-ongelmana

Nykäsen mukaan Sipilän poliittinen profiili kehittyi aikana, jolloin lestadiolaisuuden maine ei ole ollut julkisuudessa vahva vaalivaltti. Julkinen keskustelu lestadiolaisuudesta liittyi paljolti vanhoillislestadiolaisten hyväksikäyttötapauksiin ja hoitokokouksiin. Nykänen huomauttaa, että Sipilä on itse suhtautunut taustaansa melko avoimesti, mutta ei ole tuonut sitä aktiivisesti esille.

– Ehkä selkein tietoinen imagonvaikuttamiseen liittyvä projekti oli Risto Uimosen Sipilästä kertova teos, jossa pyrittiin tekemään vahvaa pesäeroa vanhoillislestadiolaisuuteen ja esittämään Sipilä nimenomaan liberaalina rauhansanalaisena, mikä pitänee paikkansa.

Nykäsen mukaan on vaikea sanoa, onko nimenomaan Sipilän lestadiolaisuus aiheuttanut ristiriitoja vaalilupausten ja pääministerinä toimimisen välillä. Onko kaikki mennyt sitten ihan Ison kirjan mukaisesti?

– Lestadiolaisuuden mielenmaisemaan liittyy yleensä vahva moraalinen toiminnan sävy, missä rehellisyys ja avoimuus ovat tärkeitä arvoja. Toisaalta lestadiolaisuuteen kuuluu ”rakentavan toiminnan” arvostaminen eli valmius yhteiskunnallisiin kompromisseihin ja hyökkäävän toiminnan välttäminen. Pääministerinä Sipilä joutuu tasapainoilemaan näiden näkökulmien välimaastossa.

Hänen toimintansa ristiriitoja saattaa selittää kokemattomuus poliitikkona.

– Politiikan monimutkainen, hidas, kompromisseja täynnä oleva ja jopa henkilökohtaisesti turhauttava maailma voi yllättää määrätietoiseen etenemiseen tottuneen yritysjohtajan.

Lestadiolainen äänestää lestadiolaista

Äänestivätkö vanhoillislestadiolaiset Sipilää, ja jos äänestivät, miten ääniä mobilisoitiin ja häivytettiinkö näkemykselliset ristiriidat vaalien ajaksi?

– On hyvin todennäköistä, että monet vanhoillislestadiolaiset äänestivät Sipilää. Hänen äänimääränsä (30 733) oli niin suuri, että kannatuksen on täytynyt olla erittäin laajapohjaista Oulun vaalipiirissä. On kuitenkin huomionarvoista, että yhtä aikaa vaikkapa vanhoillislestadiolainen Tapani Tölli keräsi Oulun vaalipiiristä 9 361 ääntä. Vanhoillislestadiolaiset ovat perinteisesti äänestäneet toisia vanhoillislestadiolaisia, ja on selvää, että myös Töllillä oli liikkeen jäsenten keskuudessa vankkaa kannatusta. Kaikki vanhoillislestadiolaiset eivät siis äänestäneet Sipilää.

Nykänen korostaa, että on osin epäselvää, miten lestadiolaiset mobilisoituvat äänestämään toisia lestadiolaisia.

– Varsinkin tiiviissä vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä vanhoillislestadiolaiset poliitikot tunnetaan. Heitä äänestetään varsin luontevasti liikkeen perinteiden mukaan – vaikka liike tai yksittäiset rauhanyhdistykset eivät nykyisin asetukaan tukemaan suoraan ketään ehdokkaita tai edes yksittäisiä puolueita. Lukuun ottamatta muistutuksia siitä, että olemme ”perinteisesti kannattaneet oikeistopuolueita” tai ”rakentavasti asioihin suhtautuvia”.

Pyrkimyksenä vähentää ammattiliittojen valtaa

Väitöskirjassasi toteat, että vanhoillislestadiolaiset mieltävät esivallaksi Paavalin roomalaiskirjeen (Room. 13:1-2) kohdan mukaisesti kaikki ne, joiden alaisina elämme ja teemme työtä. Lähimpiä esivallan edustajia ovat esimiehemme työpaikalla. Kaikki esivalta on Jumalalta peräisin, ja häneltä ovat vallankäyttäjät saaneet valtuutensa. Joka vastustaa esivaltaa, nousee Jumalan säädöstä vastaan ja saa rangaistuksensa. Edustaako Sipilä pääministerinä tämän näkemyksen mukaan Jumalan valtaa maan päällä. Löytyykö tästä lähtökohdasta kenties painavin syy Sipilän kiivaasti ajamaan paikalliseen sopimiseen työpaikoilla?

– Uskon, että paikallisen sopimisen edistäminen liittyy pääasiassa maalliseen haluun edistää yritysten toimintamahdollisuuksia tehdä parempaa tulosta sekä tähän liittyvään pyrkimykseen vähentää ammattiliittojen valtaa. Tähän maalliseen haluun kytkeytyy
maailmankatsomus, joka ei ole ainakaan ristiriidassa maallisen tavoitteen kanssa. Näin ollen on mahdollista pyrkiä ymmärtämään asiaa esivaltauskollisuuden kautta.

Avoimena Herran kasvojen edessä

Lestadiolaiseen tai laajemmin protestanttiseen esivaltauskollisuuteen on Nykäsen mukaan kuulunut työelämään liittyvä asenne, jossa esimerkiksi lakkoilua tai muuta ”repivää” toimintaa ei pidetä hyvänä tapana edistää työntekijöiden asemaa. Sen sijaan asioita pitäisi edistää sopimalla toiminnan suunnasta ja ehdoista hyvässä yhteisymmärryksessä ja mieluiten kasvokkain.

– On huomattava, että tähän asetelmaan liittyy ajatus siitä, että myös työnantajat toimivat vastavuoroisesti hyvässä yhteisymmärryksessä ja ajatellen työntekijöidensä etua – sanalla sanoen, kristillisesti. Sipilä ei välttämättä tahdo niinkään edistää hengellisesti perusteltujen hierarkioiden syntyä siinä mielessä, että alaisten tulisi nöyrtyä ja kumartaa esimiestensä edessä. Hänen on ainakin taustaansa liittyen mahdollista ajatella, että asiat todella etenevät kaikkien osapuolten kannalta parhaiten silloin, kun niistä sovitaan avoimesti ja kasvokkain.

– Esimiehen ja alaisen suhde on kyllä tunnustetusti hierarkkinen valtasuhde, mutta tämä asetelma on tarpeellinen lähinnä yhteiskunnan toiminnan kannalta – yksilöinä esimies ja alainen ovat tasa-arvoisia. Vasemmistolainen kritiikki tähän kaikkeen olisi kai sellainen, että kuva kristillisesti käyttäytyvistä yrittäjistä ja esimiehistä on naiivin optimistinen eikä huomioi juurikaan esimerkiksi yhteiskunnallisten valtarakenteiden reaalista, itseään vahvistavaa toimintaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ilmastonmuutoksen etenemiseen liittyy riskejä, jotka ovat vakavampia kuin aiemmin on arvioitu.

Maapallon keskilämpötila noussut 1,1 astetta, 1,5 astetta menee rikki ensi vuosikymmenellä

Perussuomalaiset on ottamassa kokoomuksen kiinni Espoossa ja muualla Uudellamaalla.

Vasemmistoliitto aiempaa lievemmässä nosteessa Uudellamaalla – HU:n aluegallupissa perussuomalaiset jyräävät ja vihreät romahtavat

Hoitajista on pula jo nyt, mutta kokoomuksen esittämä leikkuri pakottaisi hoitajien ja muiden sote-ammattilaisten vähentämiseen hyvinvointialueilla.

20 000 hoitajan ja muun sote-ammattilaisen vähennys – Li Andersson: Se on se mittaluokka, josta puhumme kokoomuksen vaihtoehdossa

Kuljetusliitot syyttävät työnantajapuolta junalakosta.

”Radikaalimpi työnantajapuoli saa vastaansa radikaalimman ay-liikkeen” – Kuljetusliitot tukevat veturinkuljettajien lakkoa

Uusimmat

Ilmastonmuutoksen etenemiseen liittyy riskejä, jotka ovat vakavampia kuin aiemmin on arvioitu.

Maapallon keskilämpötila noussut 1,1 astetta, 1,5 astetta menee rikki ensi vuosikymmenellä

Perussuomalaiset on ottamassa kokoomuksen kiinni Espoossa ja muualla Uudellamaalla.

Vasemmistoliitto aiempaa lievemmässä nosteessa Uudellamaalla – HU:n aluegallupissa perussuomalaiset jyräävät ja vihreät romahtavat

Hoitajista on pula jo nyt, mutta kokoomuksen esittämä leikkuri pakottaisi hoitajien ja muiden sote-ammattilaisten vähentämiseen hyvinvointialueilla.

20 000 hoitajan ja muun sote-ammattilaisen vähennys – Li Andersson: Se on se mittaluokka, josta puhumme kokoomuksen vaihtoehdossa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Silvia Modig oikoo vääriä käsityksiä energiatehokkuusdirektiivistä: ”Käynnissä vaikuttaa olevan väärinymmärtämisen MM-kisat”

 
02

Vasemmiston nousukiito jatkuu aluegallupeissa – Pirkanmaalla vihreät jäivät taakse

 
03

20 000 hoitajan ja muun sote-ammattilaisen vähennys – Li Andersson: Se on se mittaluokka, josta puhumme kokoomuksen vaihtoehdossa

 
04

”Nyt aion voittaa vaalit”, sanoo Li Andersson KU:n haastattelussa – Opetusministeri kertoo vasemmiston ratkaisuista Suomen ongelmiin

 
05

Suldaan Said Ahmed toivoo islamilaisin periaattein toimivia pankkeja Suomeen

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Radikaalimpi työnantajapuoli saa vastaansa radikaalimman ay-liikkeen” – Kuljetusliitot tukevat veturinkuljettajien lakkoa

20.03.2023

Vaalitaistelu keskittyy SDP:n ja kokoomuksen kiistelyyn, mutta aluegallupit ennakoivat perussuomalaisten nousevan suurimmaksi

20.03.2023

HU-gallup: Vasemmistoliiton kannatus on noussut lisää Helsingissä, neljäs paikka tulossa

20.03.2023

Tutkijat keksivät Afrikan oloihin sopivan hepatiittitestin

20.03.2023

Työnantajien jäykkä ”yleistä linjaa” vartioiva politiikka johti junalakkoon

20.03.2023

Sillanrakennusta Tansaniassa

20.03.2023

Kari Häkämiehen vakoilusarjan toisen osan ainekset ovat hyviä, mutta jäävät hajanaisiksi

19.03.2023

Viharikokset sateenkaariväkeä vastaan ovat lisääntyneet Euroopassa

19.03.2023

Sunnuntaivieras: Työhaluisen mamun terveiset

19.03.2023

Uusimmat podcastit

”Politiikan superviikot” alkavat tänään MTV:n Puheenjohtajatentillä – ”Ei sitä jaksa kukaan katsoa”, tylyttää politiikan taustavaikuttaja KU:n podcastissa

15.03.2023

Koulujen eriytyminen huomattiin jo 1990-luvulla, sanoo Paavo Arhinmäki – ”Näkyi selvästi, että vanhempien sosioekonominen tausta vaikutti hakeutumiseen”

13.03.2023

Nigeriassa äänestetään huomenna tärkeissä presidentinvaaleissa – Afrikan suurimman talouden ongelmina ovat eriarvoisuus, korruptio ja väkivaltaisuudet

25.02.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään