Toive yhteiskuntasopimuksesta elää edelleen työmarkkinoilla. Presidentti Sauli Niinistö kannusti työmarkkinoita sovintoon: ”Hyvä ei ole kevättä riidellen kohdata”, kuten hän totesi uudenvuodenpuheessaan.
Niinistön toiveella on rationaaliset perusteet. Moni asiantuntija on arvioinut, että pakkolakien kautta hallitus ei saavuta taloudellisia tavoitteitaan, vaan päinvastoin lyhyellä aikavälillä vaikeuttaa taloutta. Myös lakkosuma odottaa, jos sopimusta ei synny.
Hallitus maksaa myös ison poliittisen laskun pakkolakipaketistaan. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kolmen ässän hallitus on saanut taitamattoman työmarkkinaosaajan leiman. Se teki pahan taktisen virheen esittäessään pakkolakipakettia.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kolmen ässän hallitus on saanut taitamattoman työmarkkinaosaajan leiman.
Kannatuksen muutokset eduskuntavaalien jälkeen ovat olleet Suomen oloissa nopeita ja merkittäviä. Tämä näkyy jo nyt SDP:n ykköspaikkana mielipidemittauksissa ja perussuomalaisten rajuna kannatuksen menetyksenä.
Kirkko keskelle kylää -sopimus?
STTK:n pääekonomisti Ralf Sund arvioi, että jos neuvotteluja jatketaan, se tapahtuu hissukseen aikaisempaa pienemmässä piirissä. Kaikki osapuolet ovat joutuneet noloon valoon yhteiskuntasopimusneuvottelujen ajauduttua kerta toisensa jälkeen karille.
Sund toteaakin, että jos neuvotteluja jatketaan, kaikki neuvotteluosapuolet joutuvat tekemään jotain myönnytyksiä, jotta noin 10 prosentin paketti saadaan kasaan.
Ratkaisu voisi sisältää kolmen prosentin yksikkötyökustannusten alennuksen. Palkansaajien ostovoima kuitenkin taattaisiin. Ratkaisuun sisältyisi 2 – 3 vuoden maltillinen palkkaratkaisu.
– Pitäisi löytää kirkko keskelle kylää -sopimusratkaisu. Se heikentäisi pakkolakeja vähemmän ja tasaisemmin työntekijöiden asemaa, Sund toteaa.
Työnantajan liikuttava poterostaan
SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola painottaa, että työnantajapuolen on arvioitava uudelleen tilannetta. Siltä odotetaan nyt liikahdusta: Elinkeinoelämän keskusliitto onkin SAK:n näkökulmasta ratkaisevassa asemassa.
Huutola lukee presidentti Niinistön puhetta siten, että hän ”vetosi aika voimakkaasti” sopimuksen puolesta.
Hän pitää edelleen hyvänä lähtökohtana SAK:n syksyllä esittämää ratkaisua. SAK:n neuvottelut ovat järjestön hallituksen päätöksen takana.
Haluaako työnantaja työrauhaa?
Sund korostaa, että vastineeksi yhteiskuntasopimukselle työnantajat saisivat työmarkkinasovun muutamaksi vuodeksi. Hän muistuttaa, että vakaa toimintaympäristö on yrityksille yksikkötyökustannuksia tärkeämpi.
– Työn hinta on vain yksi tekijä eikä se edes ole kärjessä, Sund luonnehtii investointihalukkuuden syntymistä.
Sund toivookin, että osingonjakojuhlista päästäisiin työpaikkoja luoviin investointeihin. Yhteiskuntasopimus loisi vakautta, jota yrityksissä tarvittaisiin investointien vauhdittamiseksi.
Aikaikkuna käy kuitenkin Sundin ja Huutolan arvioiden mukaan vähiin. Sopimus pitäisi saada aikaan viimeistään helmikuussa, vaikka sekään ei ole se vihonviimeinen aikaraja.
Ay-liitot alkavat kuitenkin jo valmistautua liittokierrokselle. Mitä pidemmälle juna etenee tätä kohti, sitä vaikeampi sitä on pysäyttää.
lehti 